Historia: Bjarne Westermarck sai Järvenpään kartanon hoidettavakseen 21-vuotiaana – lopulta hänen tekonsa johtivat itsenäisen Järvenpään kauppalan perustamiseen

Kuvassa Bjarnen perhe Aholan rappusilla.

Tuula Siltasari-Peltonen

Järvenpään kartanossa asui aikoinaan monin tavoin poikkeuksellinen henkilö, Bjarne Westermarck.

Hänen sukunsa omistamassa huvilassa oli vuokralaisena Juhani Ahon perhe.

Naapurissa asuva Sibelius kävi soittamassa kartanon salissa flyygeliä.

Bjarnen poikien piti totella äitiään Elviä, joka käski heidän istua kuuntelemassa niin kauan kuin setä-Sibelius soittaa.

Olihan se rankkaa kymmenvuotiaille pojille, kun Sibelius saattoi soittaa jopa kuuden tunnin ajan. Mahtoiko tämä vieroittaa pojat musiikista, kun omat ammatit löytyivät täysin muilta aloilta. Nils Westermarckista tuli kansainvälisesti arvostettu maanviljelystalouden professori ja akateemikko ja Hakonista puolestaan Eläinlääketieteellisen korkeakoulun professori ja rehtori.

Bjarne Westermarck sai isänsä sairauden vuoksi hoidettavakseen Järvenpään kartanon 21-vuotiaana vuonna 1908. Hän oli kuitenkin hyvin valmistautunut tehtävään. Opiskellessaan Kööpenhaminan Maatalouskorkeakoulussa Bjarne huomasi, että Suomen maatalous oli takaperoista ja vanhanaikaista. Uusien ideoiden innoittamana hän alkoi toteuttaa Tanskassa saamiaan oppeja Järvenpään kartanossa.

Maata ostettiin lisää ja runsaassa kymmenessä vuodessa kartanon tilukset kaksinkertaistuivat noin 4000 hehtaariin, josta viljelysmaata oli noin 700 hehtaaria.

Peltojen lannoitus ja salaojitus käynnistettiin, hankittiin uudenaikaisia koneita, muun muassa traktoreita ja parhaita kasvilajikkeita.

Lypsykarja oli ensiluokkaista ja karjatalouden tehokkuus valtakunnallisesti omaa luokkaansa. Oli oma meijeri, tiilitehdas ja kasvinjalostuslaitos. Järvenpään kartanosta oli tulossa Bjarne Westermarckin toimien ansiosta Suomen maatalouden kehittämiskeskus.

Hän oli myös merkittävä maatalouden valtakunnallinen vaikuttaja ja toimi muun muassa viisi vuotta MTK:n johtotehtävissä ja monissa valtion komiteoissa. Ministerin paikkojakin tarjottiin. Hän oli Kyösti Kallion työtoveri maatalousalan uudistushankkeissa ja Lauri Kr. Relanderin perheystävä. Maanviljelysneuvoksen arvon Westermarck sai vuonna 1919.

Uudistukset vaativat rahaa. Suurten investointien ja paljon aikaa vaatineiden yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi kartano ajautui kannattavuusvaikeuksiin.

Westermarck menetti suurimman osan maistaan 1924 eikä suunnitelma maatalouden kehittämiskeskuksesta toteutunut.

Vastoinkäymiset eivät lannistaneet Westermarckia. Hän alkoi kehitellä suunnitelmaa Järvenpään asemaseudusta asutus – ja pienteollisuuskeskukseksi.

Hän teetti nykyiseen Järvenpään keskustaan maankäyttösuunnitelman. Palstoitettuaan keskustan pellot, mäet ja radanvarret ja myytyään noin 500 tonttia, Westermarck ryhtyi auttamaan asukkaita elämisen alkuun. Terijoelta ostettiin parisataa autioksi jäänyttä huvilaa, jotka tuotiin rautateitse Järvenpäähän. Siirretyt rakennukset myytiin edullisesti vähävaraisille asukkaille ja yrityksille.

Westermarckin tuella perustettiin mylly, jalkine-, vaatetus- ja kiviteollisuutta ja hän oli osakkaana monissa yrityksissä ja avusti niitä lainoin ja takauksin.

Alueen ensimmäinen ylioppilastutkintoon johtava koulu, Järvenpään yhteiskoulu, aloitti toimintansa Terijoelta tuodussa huvilassa Westermarckin lahjoittamalla tontilla.

Kylä tulvahti äkkiä täyteen uutta väkeä, tehtaita ja pajoja. Muutamassa vuodessa oli lähes tyhjästä luotu kukoistava liikekeskus ja kylässä oli asukkaita ja tekemisen meininki. Westermarck teki 1927 sisäasiainministeriölle esityksen Järvenpään erottamiseksi Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi.

1920-luvun lopulla alkanut talouslama otti Järvenpään ja Westermarckin kuristusotteeseensa. Uudet yritykset eivät pystyneet vastaamaan sitoumuksistaan Westermarckille.

Hän ajautui vararikkoon ja menetti kaikki omistuksensa Järvenpäässä vuonna 1929. Elämänsä loppuvuodet Bjarne Westermarck asui Nastolassa omistamallaan tilalla harjoittaen muun muassa siipikarjan jalostusta.

Bjarne Westermarck vaikutti käänteentekevällä tavalla Järvenpään kehitykseen. Hän aloitti sen kehityskaaren, joka johti itsenäisen Järvenpään kauppalan perustamiseen vuonna 1951.

Mikäli olosuhteet olisivat olleet suotuisammat, Järvenpään kauppala olisi voinut syntyä jo parikymmentä vuotta aiemmin Westermarckin esityksen pohjalta.

Bjarne Westermarckin kaupunkirakennustoiminnan merkittävin perintö on se, että hän edisti hankettaan alusta asti riittävän isosti ja tuloksena oli toimiva yhdyskunta, ensin kauppala ja sitten vetovoimainen kaupunki. Häntä onkin monissa yhteyksissä nimitetty Järvenpään perustajaksi.

Westermarckin tavoite tehdä Järvenpäästä maatalouden kehittämiskeskus toteutui osittain valtion toimesta. Valtion lunastaman kartanon tilakeskuksen alueelle perustetut Maatalousnormaalikoulu, emäntäkoulu ja kotitalousopettajaopisto keskittivät Järvenpäähän maatalous- ja kotitalousalan koulutusta.

Westermarckin aloittama viljelyskasvien järjestelmällinen jalostustoiminta siirtyi valtion vastuulle ja nykyisin sitä jatkaa Boreal Kasvinjalostus Osakeyhtiö Jokioisissa.

Valtakunnan tasolla monet maatalouden ja osuustoiminnan järjestöt ja yritykset, joiden johtoelimissä Westermarck oli niiden alkutaipaleella, jatkavat edelleen toimintaansa.

Bjarne Westermarck on ollut Järvenpäässä unohdettu suurmies vuosikymmeniä. Muutamien aktiivisten kotiseutuharrastajien toimesta perustettiin vuonna 2017 Bjarne Westermarckin perinneyhdistys tekemään tunnetuksi tämän järvenpääläisen merkkihenkilön monipuolista elämäntyötä.

Järvenpään karttaan on ilmestynyt Westermarckinpuisto ja äskettäin toimintansa aloitti Pajalan alueella Westermarckinpuiston Yhteisö.

Järvenpään kaupunki viettää tänä vuonna 70–vuotisjuhlavuottaan monin eri tapahtumin.

Bjarne Westermarckin perinneyhdistys on valmistellut 26 tapahtumaa juhlavuodelle, joka huipentuu 30. lokakuuta järjestettävään Westermarck -kirjan julkistamistilaisuuteen ja juhlaseminaariin Järvenpää-talolla.

Westermarck

Eli 15.1.1887–18.9.1945

Vanhemmat Järvenpään kartanon omistaja Anton Westermarck ja Alfhild Ehrström

Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulu

Järvenpään kartanon maatalouden hoitaja 1908–1923 ja omistaja 1923–1924

Maanviljelysneuvos 1919

Kasvinjalostustoiminnan käynnistäjä

Järvenpään taajaman perustaja

Kansanedustaja 1922–1923

MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1918–1923

Puoliso: Elvi Cannelin (1877–1977)

Lapset: Nils Westermarck, Hakon Westermarck ja Gunnel Honkanen

Westermarck

Eli 15.1.1887–18.9.1945

Vanhemmat Järvenpään kartanon omistaja Anton Westermarck ja Alfhild Ehrström

Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulu

Järvenpään kartanon maatalouden hoitaja 1908–1923 ja omistaja 1923–1924

Maanviljelysneuvos 1919

Kasvinjalostustoiminnan käynnistäjä

Järvenpään taajaman perustaja

Kansanedustaja 1922–1923

MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1918–1923

Puoliso: Elvi Cannelin (1877–1977)

Lapset: Nils Westermarck, Hakon Westermarck ja Gunnel Honkanen

Westermarck

Eli 15.1.1887–18.9.1945

Vanhemmat Järvenpään kartanon omistaja Anton Westermarck ja Alfhild Ehrström

Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulu

Järvenpään kartanon maatalouden hoitaja 1908–1923 ja omistaja 1923–1924

Maanviljelysneuvos 1919

Kasvinjalostustoiminnan käynnistäjä

Järvenpään taajaman perustaja

Kansanedustaja 1922–1923

MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1918–1923

Puoliso: Elvi Cannelin (1877–1977)

Lapset: Nils Westermarck, Hakon Westermarck ja Gunnel Honkanen

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut