Tutkimus: Muutto Järvenpäähän kiinnostaa aiempaa enemmän – heikkoutena nähtiin kaupunkikeskustan elävyys

Järvenpään kaupungin tunnettuus on lisääntynyt kahdessa vuodessa ja mielikuva muuttunut myönteisemmäksi. Heikkouksiakin löytyi, tutkimukseen osallistuneet nykyiset asukkaat eivät koe pääsevänsä osalliseksi kaupungin kehittämisessä. Anton Soinne

Auli Henriksson

Järvenpään kaupunki tunnetaan nyt paremmin kuin kaksi vuotta aiemmin, kertoo tuore imagotutkimus. Tutkimuksen mukaan tunnettuus on lisääntynyt kaikissa ryhmissä, joita tutkimuksessa olivat pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa, Uusimaa, lähimaakunnat ja muu Suomi.

Erityisen paljon tunnettuus on noussut lähimaakunnissa: 31 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa kaupunkia ainakin jonkin verran, kun lukema vuonna 2019 oli 14 prosenttia, kerrotaan Järvenpään kaupungin tiedotteessa.

– Suomalaisten muuttohalukkuus kaupunkiin on lisääntynyt ja myös realisoitunut. 45 000 asukkaan raja lähestyy kovaa vauhtia. Kaupunkiin rakentuu koko ajan paljon uutta ja koteja on tarjolla eri elämäntilanteissa oleville ihmisille ja perheille, kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen sanoo tiedotteessa.

Pääkaupunkiseudulla asuvista vastaajista 26 prosenttia kertoi, että Järvenpää houkuttelee vakituisena asuinkaupunkina erittäin tai melko paljon. Vuonna 2019 lukema oli 21 prosenttia. Lähimaakunnissa asuvia Järvenpäähän muutto kiinnostaa myös huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta sitten: melko tai erittäin paljon kiinnostuneiden määrä on tuplaantunut 12 prosentista 24 prosenttiin vastaajista.

Imagotutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten kokonaisnäkemys Järvenpäästä on myönteisempi kuin vuonna 2019. Silloin 37 prosenttia vastaajista kertoi näkemyksestä olevan erittäin myönteinen tai myönteinen, 2021 vertailuluku on 42 prosenttia. Neutraalisti Järvenpäähän suhtautuvien määrä on pysynyt samana, 41 prosentissa. Erittäin tai melko kielteisesti suhtautuvien osuus on vähentynyt yhdeksästä prosentista kahdeksaan prosenttiin. Myös uutisointi Järvenpäästä nähdään myönteisempänä kuin kaksi vuotta sitten, vaikkakin uutisointia on havaittu vähemmän kuin 2019.

Järvenpään tärkeimpiä menestystekijöitä ovat tutkimuksen mukaan järvenpääläisten itsensä silmissä kaupungin vetovoimaisuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Monet Järvenpäässä asuvat tuntevat olevansa identiteetiltään järvenpääläisiä. Arkielämän asioiden hoito sujuu tiiviissä kaupungissa hyvin ja helposti.

Kaupunkiin rakentuu koko ajan paljon uutta.

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja

Esiin tutkimuksessa nousi myös Järvenpään koettuja heikkouksia, joista osa liittyy kaupunkikeskustan elävyyteen ja kaupallisten palveluiden riittävyyteen.

– Näissä tuloksissa näemme parannusta tulevina vuosina, kun kaupungin keskusta lähtee rakentumaan uusiksi, Bulevardikortteli kärkenä, kaupunginjohtaja Naukkarinen sanoo.

Koettuja heikkouksia, joihin voidaan puuttua muun muassa viestinnän ja markkinoinnin keinoin, ovat viestintäjohtaja Heli Vastamäen mukaan kaupungin vetovoimaisuus muualla asuvien silmissä, kiinnostavuus työpaikkana sekä mielikuva kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta Järvenpäässä.

– Lisäksi imagotutkimus osoitti, ettei järvenpääläisten mielikuva kaupungin pyrkimyksestä ottaa asukkaat mukaan kehittämiseen ole parantunut. Osallisuuden edistämisen työsarkaa siis riittää tuleville vuosille, hän toteaa.

Imagotutkimus

Järvenpään kaupungin imagotutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

Vuoden 2019 Taloustutkimus Oy:n toteuttama tutkimus toistettiin tammikuussa 2021 lähes identtisenä vertailtavuuden vuoksi.

Vastauksia saatiin kaikkiaan 1838 (2019: 1740) kappaletta.

Vastaajista järvenpääläisiä oli 727 (2019: 607).

Järvenpään kaupungin imagotutkimus toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2023.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut