Pääsiäisenä ehkä vielä ladulle – Lauri Pihlajamäki yrittää pitää hengissä pari kilometriä tykkilatua Tuusulan urheilukeskuksessa

Lauri Pihlajamäki on ajanut Sikokallion latuja usein kello 22.30 jälkeen, niin ladut ovat olleet aamulla hyvässä kunnossa. Auli Henriksson

Auli Henriksson

Autolla jäähallille ajaessa kura roiskuu. Pieniä mustapintaisia lumilämpäreitä on enää siellä täällä. Hiihto Hyrylässä kuitenkin jatkuu, ja ehkä pääsiäisenäkin vielä Tuusulassa voi suksia, ainakin jos se Lauri Pihlajamäestä on kiinni.

– Tykkilunta on noin kahden kilometrin lenkillä, sen voi yrittää pitää hengissä pääsiäisen yli, etenkin jos yöpakkasia tulee ennusteiden mukaan. Pääsiäisen aikana kannattaa tulla aamulla hiihtämään, silloin latu on laadukkaimmillaan, Pihlajamäki sanoo.

Hän seuraa säätiedotuksia, sääennusteita ja miettii ajaako ladut yöllä vai aamulla, jotta hiihtäjillä olisi heti aamusta paras mahdollinen latu hiihtää. Sikokalliolla on ajettu usein vasta illalla 22.30 jälkeen.

– Kun ajaa myöhään illalla, saa latu kovettua yön ja se kestää aamulla enemmän kulutusta. Jos keli on sateinen ja tuulinen, on mietittävä ajaako vasta aamulla. Tuuli tuo oksia ja lehtiä ladulle ja myös sulattaa latua niin, ettei se aamulla ole kauhean hyvässä kunnossa, jos on ajanut illalla. Pitää miettiä, milloin ajaa, jotta saa laadukkaan lopputuloksen.

Talvi on ollut mieleinen, työlääksi hän ei halua sitä kutsua.

– Ei ole ollut työlästä, on mukava touhuta, kun on hyvät olosuhteet tehdä töitä. Luonnonlunta on ollut hyvin, eikä ole koko ajan pelkona, että maanpintaa nousee esiin. Kun tietää, että noin tekemällä saa hyvän lopputuloksen, ei viitsi kauheasti joustaakaan. Kun koittaa tehdä oma työnsä hyvin, voi luoda olosuhteet muille. Tänä vuonna liikuntapuolen työntekijät Marjaana Rönnberg ja Sakari Lotsari ovat hoitaneet moottorikelkalla muun muassa golfkentän, päiväkotien ja koulujen latuja.

Sikokallion yksi vahvuus on sen väylän leveys, hitaamman voi aina ohittaa.

Lauri Pihlajamäki

Sikokallion ja Tykkiladun hoito tehdään latukoneella. Latukoneessa on tehokas lumen murskain, millä jäätynytkin latupohja saadaan käsiteltyä taas hiihtokuntoon. Golfkentällä on loppukauden edetessä haasteita, kun sitä hoidetaan kelkalla ja kevyemmillä latulaitteilla. Silloin ei voi tehdä ihmeitä, jos lumi on jäätynyt plussalta, odotellaan uutta lunta tai uutta plussalla käymistä.

Kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä kunnan hyvin hoidettuihin latuihin ja hiihtäjiä on riittänyt.

– Joinain viikonloppuina oli positiivinen ongelma, kun pysäköintipaikat alkoivat loppumaan jo aamusta kesken ja tarvittiin liikenteenohjaajia ohjaamaan autoja jäähallien parkkipaikoille.

Tänä vuonna saatiin tehtyä myös pulkkamäki ja lasten hiihtomaa. Tasamaan turvalliset ladut houkuttelivat pienempiä ja isompia hiihtäjiä.

– Monesti tykätään, että pääsee aloittamaan tasamaalta. Mielestäni golfkentän mäet ovat Sikokalliota hankalammat.

Laturaivosta Tuusulassa Pihlajamäki ole kuullut.

– Sikokallion yksi vahvuus on sen väylän leveys, hitaamman voi aina ohittaa. Kun on tilaa, voi ylläpitää omaa vauhtia, mikä on mielekästä. Myös tykkilatu on leveä. Siinä on käynyt esikoululuokkiakin, ja on hienon näköistä, kun pienet painaa mäet, Pihlajamäki kuvailee.

Huolta herättää Sikokallion lenkin alkupäähän kaavaillut asuintalot.

– Koko metsäalue on nyt iso ja yhtenäinen, maastoltaan hienoa. Köyhän miehen Lapiksikin kutsuttu. Yhtenäinen iso metsäalue keskeisellä paikalla on tärkeää asukkaille, Pihlajamäki huomauttaa.

Latuja kunnan pohjoisosassa hoitanut Jari Kuusrainen kertoo Jokelassakin hiihtokauden olleen mainion. Ladut saatiin tehtyä tammikuun alkupuolella ja viimeisen kerran hiihdettiin 23.3. Pohjois-Tuusulassa erityistä ihastusta herätti Pertun lenkki.

– Pitkä ja hyvä kausi on ollut. Hiihtäjien määrä on selkeästi kasvanut Jokelassakin. Notkopuiston ja urheilukentän sekä yhdyslenkkien lisäksi tehtiin yksityisen maanomistajan ehdotuksesta Pertun peltolenkki noin 2,1 kilometriä ja sinne lisäksi lapsille noin 400-500 metrin pienet lenkit.

– On ollut ilo tehdä latuja ja nähdä, kun ihmiset hiihtävät hyvällä mielellä. Olen Jokelan ilmoitustaululla Facebookissa ilmoittanut, kun olen ajanut ladut ja silläkin tavalla infonnut ja houkutellut ihmisiä laduille.

Jokelassa on noin 13 kilometrin mittaiset maastopolut pyöräilijöille ja kävelijöille ja osin mennään ladun kanssa samoilla pätkillä.

– Siinä on ollut vähän sovittelua, että miten saadaan pyöräilijät ja kävelijät mahtumaan, heidän on mentävä ihan ladun reunassa. Notkopuistossa lisätään ensi kaudelle turvallisuutta muotoilemalla pulkkamäen alaosa niin, että lasku ladulle estyy ja latu siirretään vähän kauemmas. Toinen parannettava osuus on mutkassa, joka laskee kevyen liikenteen yli. Molemmat ovat alamäkiä, joissa vauhti kasvaa ja etenkin vähemmän hiihtäneellä vie kauemmin aikaa pysähtyä, Kuusrainen toteaa.

Iso menetys oli, kun Lepokallion kuntoradasta lähti 1,3 kilometrin mittainen osuus, kun vuokrasopimus päättyi.

– Korvaavaa kuntorataosuutta on kartoitettu. Elyn avustuksen ehto on, että rakentaminen toteutuu tämän vuoden aikaan. Lapio laitetaan maahan heti, kun lupapuolelta saadaan vihreää valoa. Sen jälkeen lenkin pituus on noin viisi kilometriä.

Hiihtäjiä ovat hellineet myös monet muut ympäri kuntaa. Kellokoskella vapaaehtoisaktiivit Reijo Aittoniemi ja Timo Kauranen ovat saaneet paljon kiitosta talven aikana latujen hoidosta. Heidät palkittiin talven sankareina sosiaalisessa mediassa vuoden hyväntekijöinä. Myllykylän Myllyn latupartio on ylläpitänyt Etelä-Tuusulan kylälatuverkostoa. Tykkiladulla toimivat Tuusulan voimaveikkojen aktiivit. Tykkilumea siirrettiin kunnan katu- ja kunnossapitotyöntekijöiden avustuksella. Lisäksi esimerkiksi Rusutjärviseura sekä usea yksityishenkilö tekee lähilatuja.

Kommentoi

Mainos: Keski-Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut