Tuusula-Seura on 75 -vuotias ja uudessa kukoistuksessa

Tuusula-Seuran perustamista valmistelleen toimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin 11.2.1946. Kovin oli miesvoittoinen porukka. Tuusula-Seuran Historiikki 1946-2006

Hannele Ahokas

Tuusula-Seuran perustamiskokous pidettiin 14.4.1946 kunnantalolla.

Aloitteen kotiseutuyhdistyksen perustamisesta teki Tuusulassa kesiään viettänyt maisteri H.J. Viherjuuri, joka on yksi seuran kunniajäsenistä. Perustamiskokoukseen osallistui 44 tuusulalaista. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori Vilho Laine-Ylijoki.

Vaikka Tuusula-Seuran perustaminen sai innostuneen vastaanoton, toiminta ei alkuvuosina lähtenyt kunnolla käyntiin.

Ensimmäisenä vuotena pidettiin vain valtuuskunnan ja johtokunnan kokoukset. Vuonna 1948 päätettiin järjestää ensimmäinen Tuusula-päivä 18.7. Päivä sisälsi monipuolista ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille, ja juhla oli onnistunut.

Siitä huolimatta päivä jäi pitkäksi aikaa viimeiseksi Tuusula-Seuran järjestämäksi Tuusula-päiväksi. Ainoa alkuvuosilta pysyväksi tapahtumaksi on jäänyt 10. lokakuuta pidetty tervehdyskäynti Aleksis Kiven haudalla Tuusulan kirkkomaalla.

1950-luvun alusta Seuran toiminta oli hiljaista pari vuosikymmentä, jolloin puheenjohtajana toimi agronomi Einar Winqvist. Hän oli Tuusulan kunnanhallituksen puheenjohtaja 1951–1963 ja kunnanjohtaja 1963–1968.

Hiljaiseloon vaikutti varmasti se, että sodasta oli kulunut niin vähän aikaa, ja ihmisten mielenkiinto kohdistui oman elämän järjestämiseen. Tuusulan silloiseen pitäjään muutti sotavuosien jälkeen myös yli 4 000 siirtolaista, jotka oli asutettava.

Keskeinen asema kunnassa auttoi Einar Winqvistiä toteuttamaan Tuusula-Seuran päätehtävän eli Pekka ja Maija Halosen Halosenniemen hankinnan kunnan omistukseen.

Tehtävä vaati monta istuntoa silloisten omistajien Pekka Halosen pojan Antti Halosen ja Pekan tyttären Marjan ja hänen miehensä Ahti Miehon kanssa.

Koska perikunta ei pystynyt ylläpitämään isoa rakennusta, oli vaara, että se joko purettaisiin tai myytäisiin kesämökiksi. Kun rakennus oli viimein saatu hankituksi kunnan omistukseen, ehtoihin kuului että Miehot saivat asua Halosenniemessä sen hoitajana. Myös Antti Halonen sai oikeuden asua lähinnä kesäisin talon alakerran pienessä asunnossa.

Halosenniemestä tehtiin aluksi kotiseutumuseo, jonne kerättiin lähes 200 esinettä eri puolilta pitäjää. Suurimman osan esineistä keräsi Einar Winqvistin oma perhe. Klaus Winqvist muistelee, kuinka he veivät museon kokoelmiin kasakkakeihästä niin, että se sojotti Skodan ikkunasta.

Hiljaiselossa Tuusula–Seuran olemassaolo unohtui. Vuonna 1973 Tuusulan matkailu- ja kotiseutulautakunta ajatteli perustavansa kotiseutuyhdistyksen ja sitä varten valittiin toimikunta.

Toimikunnassa muisteltiin, että Halosenniemen lunastamisen yhteydessä vaikutti vastaavanlainen yhdistys. Pian selvisi, ettei Tuusula-Seuraa ollut koskaan lakkautettu, vaan että se oli edelleen olemassa.

Henkiin herätetty Seura aloitti yleisötilaisuuksien järjestämisen. Rantatien roolia Tuusulassa käsitelleeseen tilaisuuteen osallistui peräti parisataa kuntalaista.

Vuonna 1975 aloitettiin keväiset Halosenniemen siivoustalkoot. Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tuusulassa ensimmäisen kerran 1981, jolloin teemana oli ”Asuinkunnasta kotiseuduksi”.

Seuraava kotiseutupäivä pidettiin Tuusulassa 2019. Silloin teemana oli ”Kulttuuri liikuttaa". Molempiin tapahtumiin Tuusula-Seura osallistui aktiivisesti.

Laskiaistapahtumat, Tuusula-päivän vietto sekä Tuomaasta Nuuttiin tapahtumat ovat koronavuotta lukuun ottamatta olleet jokavuotisia tilaisuuksia.

Tuusula-Seura on julkaissut Aikakirja, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1989, ja tänä vuonna vuorossa on jo 32. Aikakirja.

Kansalaisvaikuttaminen on yksi Seuran päätehtävistä. Seura antaa vuosittain lausuntoja muun muassa kaavahankkeista. Viimeisimmät lausunnot koskivat Tuusulan kunnantalon purkua, Hyrylän palvelukeskusta sekä Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmaa ja Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelmaa.

Tuusula-Seuran nykyinen puheenjohtaja Sakari Heikkilä on Seuran 14. puheenjohtaja.

Jäseniä Seuralla on noin 450. Erilaisiin tapahtumiin osallistumisen lisäksi yhdistyksen toimintaa on rikastuttanut tiivis ja monipuolinen yhteistyö kunnan, seurakunnan ja muiden paikallisten järjestöjen kanssa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut