Tuusula pisti vireille vesijätön lunastuksen järven länsirannalla ja suututti samalla Paijalan osakaskunnat – ne olivat odottaneet tylyn ilmoituksen sijasta neuvotteluja

Paijalan yhteisten vesialueiden osakaskunnan varapuheenjohtaja Jukka Lassila pettyi pahasti kunnan valitsemaan toimintatapaan. Sauvo Jylhä

Riitta Suomalainen

Tuusulan kunta havittelee Paijalasta Tuusulanjärven vesijättömaita ja on pistänyt vireille niiden lunastusmenettelyn. Sitä eivät Paijalan yhteisen vesialueen osakaskunta ja venevalkaman osakaskunta osanneet odottaa, koska vielä maaliskuun alussa asiaa oli puitu kunnan maankäyttöpäällikkö Päivi Hämäläisen kanssa toisenlaisessa hengessä.

– Tuolloin Hämäläinen sanoi, ettei lunastusmenettelyyn lähdetä, jos asiassa päästään muuten sopimukseen, vesialueen osakaskunnan varapuheenjohtaja Jukka Lassila kertoo.

Kolme viikkoa myöhemmin Lassila sai Hämäläiseltä sähköpostiviestin.

– Viestissä Hämäläinen totesi, että lunastusmenettelyn aloittaminen oli ollut esillä Tuusulanjärven kunnostustyöryhmän palaverissa ja työryhmässä päätetty lunastusmenettelyn aloittamisesta.

Vesijättö on maa-alueeksi muuttunutta entistä vesialuetta. Useimmiten se on kapea nauhamainen maakaistale rantamaiden ja vesirajan välissä, joka on syntynyt maan kohoamisen, vesialueen liettymisen ja umpeenkasvamisen tai vedenpinnan laskemisen seurauksena.

– Lunastustoimitusta voi hakea vesijättöön rajoittuvan maa-alueen omistaja, joka ei yleensä ole sama kuin vesijätön omistaja, maanmittausinsinööri Tuomas Lehtonen Maanmittauslaitokselta selvittää.

Lunastustoimitus alkaa kesällä.

Lunastustoimitusta haetaan Maanmittauslaitokselta. Toimituksen suorittaa laitoksen toimitusinsinööri paikan päällä. Paijalassa lunastustoimitus alkaa kesällä. Päätös sen tuloksesta selviää vuoden loppuun mennessä.

– Maanmittauslaitos määrittelee vesijätön, millaiset edellytykset sen lunastamiseen on sekä myös lunastuskorvauksen, Lehtonen kertoo.

Kunta omistaa Paijalassa vesijättöön rajoittuvan Anttilan tilakeskuksen, mutta myös molemmilla osakaskunnilla on siellä maita. Aiemmin tässä kuussa osakaskunnat julkaisivat tiedotteen, jossa todetaan, että ne "omistavat isojaossa kylän yhteisiksi jaettuja maa-alueita vanhan Paijalan kyläkeskuksen rannasta Anttilan tilan naapurista. Lisäksi vesialueiden osakaskunta omistaa Tuusulanjärven säännöstelyn seurauksena syntyneitä maakaistaleita alueen eteläpuolelta".

Tuusula hakee lunastukseen kolmea, vajaan puolentoista kilometrin sisällä olevaa aluetta. Yksi alueista on sellainen, ettei kunta itsekään usko sen täyttävän vesijätön määritelmiä, mutta yrittää kuitenkin.

– Se on ns. maalaituri, jonka alueen takavuosina omistanut Hankkija aikoinaan laittomasti maalta järvelle rakensi, Lassila tarkentaa.

Muista kunnan havittelemista vesijätöistä osakaskunta olisi halunnut neuvotella.

– Tottakai ymmärrämme kunnan Anttilan tilakeskukseen ja sitä kautta ranta-alueeseen liittyvät suunnitelmat, mutta olisimme toivoneet, että asiaa olisi viety eteenpäin neuvottelemalla, ei tällä tavalla.

Jos vesijättö siirtyy kunnalle, osakaskunnat toivovat lunastuskorvaukseksi Vanhaa Rannankoukkua. Sauvo Jylhä

Lunastuskorvaukseksi on kaksi vaihtoehtoa, joko raha tai ns. tilusvaihto.

– Rahaa enemmän meitä kiinnostaa Anttilan tilakeskuksen rannalla sijaitseva, tyhjillään oleva ja kunnan omistama historiallinen talo, Vanha Rannankoukku.

Osakaskunnat valmistelevat kehityssuunnitelmaa, joka sisältää sekä Rannankoukun että vesialueet.

– Ne molemmat voisivat toimia yhdistävänä tekijänä Paijalan uusien ja vanhojen asukkaiden kohtaamisessa. Rannankoukku kunnostettaisiin kylätaloksi ja uudet asukkaat toivotettaisiin tervetulleiksi mukaan yhteisiin vesialueisiin.

Zoom-asukastilaisuus Tuusulanjärven rantojen ja Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytöstä torstaina 22. huhtikuuta klo 17.30. Linkki tilaisuuteen löytyy kunnan tapahtumakalenterista osoitteesta tapahtumat.tuusula.fi.

Hämäläisellä on keskustelun yksityiskohdista eri käsitys

Tuusulan maankäyttöpäällikkö Päivi Hämäläinen perustelee lunastusmenettelyn vireillepanoa sillä, että Tuusulanjärven ranta-alueiden saavutettavuus sekä näkymät on asetettu kunnan strategiassa tärkeiksi tavoitteiksi ja suunnitelmat on helpompi toteuttaa, kun kunta omistaa kyseiset alueet.

– Lisäksi valtuusto hyväksyi viime vuoden kesäkuussa menettelytavan, jonka mukaan kaikkien kunnan kiinteistöihin tarkoituksenmukaisesti liittyvien vesijättöalueiden lunastaminen kunnalle on hyvä tehdä.

Tuusulan nyt lunastusmenettelyyn hakemien alueiden rannassa on vireillä ja tulossa asemakaavahankkeita.

Hämäläinen muistaa kunnan ja osakaskuntien edustajien Teams-palaverin, mutta yksityiskohdista hänellä on eri käsitys.

– Kokouksessa kerroin, että kunta on hakemassa vesijätön lunastustoimitusta, Hämäläinen viestittää ja kieltää luvanneensa, ettei lunastusta haeta.

– Totesimme kyllä yleisellä tasolla, että neuvotteluyhteytemme on aina ollut hyvä etenkin, kun alueen suunnittelusta on keskusteltu.

Hämäläinen pahoittelee, jos palaverissa on syntynyt väärinkäsitys.

– En tiennyt kenellekään jääneen epäselväksi, etteikö kunta olisi hakemassa vesijätön lunastusta lähitulevaisuudessa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut