Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tuusula pisti vireille vesijätön lunastuksen järven länsirannalla ja suututti samalla Paijalan osakaskunnat – ne olivat odottaneet tylyn ilmoituksen sijasta neuvotteluja

Tuusulan kunta havittelee Paijalasta Tuusulanjärven vesijättömaita ja on pistänyt vireille niiden lunastusmenettelyn. Sitä eivät Paijalan yhteisen vesialueen osakaskunta ja venevalkaman osakaskunta osanneet odottaa, koska vielä maaliskuun alussa asiaa oli puitu kunnan maankäyttöpäällikkö Päivi Hämäläisen kanssa toisenlaisessa hengessä.

– Tuolloin Hämäläinen sanoi, ettei lunastusmenettelyyn lähdetä, jos asiassa päästään muuten sopimukseen, vesialueen osakaskunnan varapuheenjohtaja Jukka Lassila kertoo.

Kolme viikkoa myöhemmin Lassila sai Hämäläiseltä sähköpostiviestin.

– Viestissä Hämäläinen totesi, että lunastusmenettelyn aloittaminen oli ollut esillä Tuusulanjärven kunnostustyöryhmän palaverissa ja työryhmässä päätetty lunastusmenettelyn aloittamisesta.

Vesijättö on maa-alueeksi muuttunutta entistä vesialuetta. Useimmiten se on kapea nauhamainen maakaistale rantamaiden ja vesirajan välissä, joka on syntynyt maan kohoamisen, vesialueen liettymisen ja umpeenkasvamisen tai vedenpinnan laskemisen seurauksena.

– Lunastustoimitusta voi hakea vesijättöön rajoittuvan maa-alueen omistaja, joka ei yleensä ole sama kuin vesijätön omistaja, maanmittausinsinööri Tuomas Lehtonen Maanmittauslaitokselta selvittää.

Lunastustoimitus alkaa kesällä.

Lunastustoimitusta haetaan Maanmittauslaitokselta. Toimituksen suorittaa laitoksen toimitusinsinööri paikan päällä. Paijalassa lunastustoimitus alkaa kesällä. Päätös sen tuloksesta selviää vuoden loppuun mennessä.

– Maanmittauslaitos määrittelee vesijätön, millaiset edellytykset sen lunastamiseen on sekä myös lunastuskorvauksen, Lehtonen kertoo.

Kunta omistaa Paijalassa vesijättöön rajoittuvan Anttilan tilakeskuksen, mutta myös molemmilla osakaskunnilla on siellä maita. Aiemmin tässä kuussa osakaskunnat julkaisivat tiedotteen, jossa todetaan, että ne "omistavat isojaossa kylän yhteisiksi jaettuja maa-alueita vanhan Paijalan kyläkeskuksen rannasta Anttilan tilan naapurista. Lisäksi vesialueiden osakaskunta omistaa Tuusulanjärven säännöstelyn seurauksena syntyneitä maakaistaleita alueen eteläpuolelta".

Tuusula hakee lunastukseen kolmea, vajaan puolentoista kilometrin sisällä olevaa aluetta. Yksi alueista on sellainen, ettei kunta itsekään usko sen täyttävän vesijätön määritelmiä, mutta yrittää kuitenkin.

– Se on ns. maalaituri, jonka alueen takavuosina omistanut Hankkija aikoinaan laittomasti maalta järvelle rakensi, Lassila tarkentaa.

Muista kunnan havittelemista vesijätöistä osakaskunta olisi halunnut neuvotella.

– Tottakai ymmärrämme kunnan Anttilan tilakeskukseen ja sitä kautta ranta-alueeseen liittyvät suunnitelmat, mutta olisimme toivoneet, että asiaa olisi viety eteenpäin neuvottelemalla, ei tällä tavalla.

Lunastuskorvaukseksi on kaksi vaihtoehtoa, joko raha tai ns. tilusvaihto.

– Rahaa enemmän meitä kiinnostaa Anttilan tilakeskuksen rannalla sijaitseva, tyhjillään oleva ja kunnan omistama historiallinen talo, Vanha Rannankoukku.

Osakaskunnat valmistelevat kehityssuunnitelmaa, joka sisältää sekä Rannankoukun että vesialueet.

– Ne molemmat voisivat toimia yhdistävänä tekijänä Paijalan uusien ja vanhojen asukkaiden kohtaamisessa. Rannankoukku kunnostettaisiin kylätaloksi ja uudet asukkaat toivotettaisiin tervetulleiksi mukaan yhteisiin vesialueisiin.

Zoom-asukastilaisuus Tuusulanjärven rantojen ja Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytöstä torstaina 22. huhtikuuta klo 17.30. Linkki tilaisuuteen löytyy kunnan tapahtumakalenterista osoitteesta tapahtumat.tuusula.fi.