Istu nojatuoliin ja pyöräile

Liikkuminen: Nojapyörien suosio kasvaa, mutta korona toi pulan osista.

Kanadalaisessa kaksipyöräisessä ajoasento on nojapyörämäisen rento ja ajaminen helppoa. Anton Soinne

Jan Pippingsköld

Kun nojapyöräilijä pysähtyy tauolle, juttukavereita löytyy helposti. Yleensä ensimmäinen kysymys koskee ajoasentoa.

– Istu nojatuoliin ja nosta jalat rahille, siinä se on, Arto Joutsimäki kuvailee.

Nojapyörä on siis polkupyörä, jonka kuljettaja istuu aika rennon näköisesti. Monet ovat tykästyneet tähän ajamisen tapaan, koska siinä niska ja kädet viihtyvät.

Pyöriä on moneen lähtöön ja eri käyttötarkoituksiin: kaksi- ja kolmipyöräisiä, kaksi pyörää edessä ja yksi takana tai yksi edessä ja kaksi takana, katteella varustettuja sukkuloitakin. Katettu malli tunnetaan kinnerinä.

– Se on vanha suomalainen sana. Sodan jälkeen kinnereitä rakennettiin paljon.

Kaksi- vai kolmipyöräinen?

Nojapyörässä pyöräilijän kädet ja niska eivät rasitu.

– Kolmipyöräisellä on helpompi aloittaa, Arto Joutsimäki sanoo. Kaksipyöräisellä ajamisen helppous tai vaikeus riippuu siitä, miten korkea ajopeli on: matalampi on vaativampi ajettava. Joutsimäki näyttää kanadalaista mallia, jolla ajaminen on hänen mukaansa suunnilleen niin kuin polkisi tavallista pyörää tarakalla istuen, ja sitähän kaikki ovat joskus lapsena kokeilleet.

– Kaikki ovat neljän sadan metrin koeajolla oppineet, hän vakuuttaa.

Arto Joutsimäki tutustui nojapyöriin yleisötapahtumassa ja kiinnostui ajoasennosta, jossa niska ja kädet eivät rasitu. Nyt mies on nojapyöräguru, joka päivätyönsä ohella pyörittää pientä maahantuontiyritystä ja on kunnostautunut kinnerisuunnittelijana. Työn alla on entistä kevyempi versio, jossa kate on kangasmateriaalia. Edellisen version ajaja istuu lasikuitukatteen suojissa.

– Nojapyörä on vielä melko pienen ryhmän harrastus, mutta joukko kasvaa koko ajan. Viime vuonna myyntimäärä kasvoi sata prosenttia. Kiinnostus on valtava, mutta koronan takia nyt on pulaa osista. Runkoja saa, mutta muita osia ei.

Tekniikka on samaa kuin tavallisten pystypyörien.

– Vaihteet, jarrut, ketjut, vaijerit, kaikki ovat samoja osia kuin muissa pyörissä. Kun niitä on vaikea saada, se näkyy nojapyörien saatavuudessakin.

– Joitakin perusmalleja on esimerkiksi saksalaisella valmistajalla vielä varastossa, mutta tulevaksi kesäksi on jo vaikea saada pyörää.

– Suomessa on satakunta kinneriä ja tuhat muuta nojapyörää, Joutsimäki tietää.

Laitteista pidetään rekisteriä, mutta koska polkupyörää ei tarvitse virallisesti rekisteröidä, ihan kaikki nojakit eivät ole tiedossa.

Käytettyjen markkinatkin toimivat, ja jos hinta on kohdallaan ja pyörä kunnossa, uusi polkija löytyy nopeasti.

Nojapyöriä myydään paljon apuvälineiksi ihmisille, jotka eivät sairauden tai vamman takia voi ajaa tavallisella polkupyörällä.

– Muita käyttäjiä ovat retkeilijät ja työmatkapyöräilijät ympäri vuoden. Osa kilpailee ja moni ajaa ihan huvikseen.

– Osa ostaa valmiin pyörän, osa rakentaa ihan nollasta alkaen itse.

Mikään pakko ei ole olla rakentelija, vaan pyöriä saa ajovalmiina kauppiaalta. Ja kun osat ovat samoja kuin muissa pyörissä, reissun päällä korjaaminenkin onnistuu tarvittaessa.

Jos nimenomaan rakentelu on se juttu, miltä kuulostaisi sähköavusteinen nojapyörä, joka ottaa alamäkiä laskiessa energian talteen ja latailee akkuja myös aurinkokennolla?

Sähköavustus on päivän saa nojapyörissä niin kuin muissakin pyörissä. Polkupyörässä sähkömoottori saa avittaa menoa 25 km/h vauhtiin asti. Jos watteja on yli 250, tarvitaan liikennevakuutus.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut