Asuntojen lainakatto laskee 85 prosenttiin – Finanssiala ei pidä perusteita riittävinä: "Asuntomarkkinat eivät ole ylikuumentuneet"

Kuvituskuva. Tapio Hartikainen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Finanssivalvonnan päätös kiristää muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakattoa on Finanssiala ry:n mielestä hätiköity.

Finanssivalvonnan johtokunta alensi tänään tiistaina muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhdetta eli niin sanottua lainakattoa 5 prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Päätös tulee voimaan lokakuun alussa.

Asuntolainaa saa jatkossa enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy ennallaan 95 prosentissa.

Finanssivalvonta perusteli päätöstään asunto- ja asuntolainamarkkinoiden viimeaikaisella vahvalla kehityksellä, joka poikkeaa talouden muusta suhdannekehityksestä. Sen nähdään lisäävän asuntomarkkinoiden rakenteellisia riskejä poikkeuksellisella tavalla.

Pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahastoyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä edustavan Finanssiala ry:n (FA) mielestä lainakaton kiristämisen perusteet eivät täyty.

FA katsoo, että esimerkiksi asuntohintojen kehitys suhteessa ansiotasoon sekä talouden yleinen tilanne eivät viittaa asuntomarkkinoiden ylikuumentumiseen.

– Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina sellaista poikkeuksellista kasvua, joka perustelisi enimmäisluototussuhteen alentamista, toteaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila tiedotteessa.

Asuntomarkkinoiden vilkastumisen taustalla on ainakin osin koronapandemiaan liittyviä tilapäisiä tekijöitä, joiden vaikutuksen voi odottaa jatkossa heikentyvän, FA katsoo.

Vanhojen osakehuoneistojen hinnat olivat tammi-toukokuussa koko maassa keskimäärin reilut kolme prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Viime vuoden keväällä alkanut pandemia hiljensi asuntomarkkinoita ja näkyi paikoin hintojen notkahduksena. FA:n mukaan tämä osaltaan kasvattaa hintojen vuosimuutosta.

– Koronapandemia muutti monen kotitalouden asumistarpeita ja kannusti uuden tilavamman asunnon etsintään. Lisäksi pandemian aikana kotitalouksille on kertynyt säästöjä, kun esimerkiksi ulkomaanmatkailu on vähentynyt, Mattila toteaa.

Säätöjä on käytetty muun muassa asuntojen hankintaan.

– Näiden vaikutusten voi odottaa olevan väliaikaisia ja heikkenevän, kun talouden paluu normaalitilaan etenee.

Mattilan mielestä asuntorahoituksen saatavuuden kiristäminen heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä.

– Tämä vaikeuttaa talouden elpymistä. Olisikin ollut parempi seurata tilanteen kehittymistä ja jättää lainakaton kiristys nyt tekemättä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut