Luikerteliko kyy kotiisi? – Asiantuntija kertoo, mikä voi olla syy käytökselle

Luonto: Kyy ja ihminen viihtyvät aurinkoisella rannalla.

Kyyn päivä alkaa lämmittelyllä. Vaihtolämpöisen luikertelijan on viileän yön jälkeen saatava ruumiinlämpönsä nostettua riittävän korkeaksi ennen kuin se voi ryhtyä päiväpuuhiinsa. Lämpöä kerätään köllöttämällä aurinkoisessa paikassa, ja kun sää on lämmin, aikaa lämmittelyyn menee vähemmän.

– Helteellä kyy voi suorastaan vilvoitella. Se hakeutuu kivenkoloon, varjoon, ehkä viileään rakennukseen, käärmetutkija Jarmo Saarikivi kertoo.

– Hirsilato pellon reunassa on sellainen rakennus, joka voi kyytä kiinnostaa.

Kyyn päiväpuuhia ovat saalistaminen ja saaliin sulattelu.

– Se ei syö joka päivä, vaan ehkä kerran viikossa, ja sitten sulattelee.

Jos kyitä ei missään tapauksessa halua nähdä, kannattaa pysyä kaupungissa.

Kyy ei viihdy urbaanissa ympäristössä.

Jarmo Saarikivi

– Urbaani ympäristö, kaupunkien keskustat. Siellä kyy ei viihdy.

Sen sijaan se viihtyy sitä paremmin, mitä rauhallisempi, monimuotoisempi ja luonnonmukaisempi ympäristö on tarjolla. Rannat, aurinkoiset rinteet, pellonreunat, Saarikivi luettelee kyylle mieluisia elinympäristöjä.

Kun mökkinaapuriksi tulleen kyyn haluaa pois, sitä ei tarvitse tappaa, vaan sen siirtäminen on mahdollista.

– Moottoripyörähanskat, harava ja ämpäri -varustuksella voisi kokeilla. Jos kyyn vie kahden kilometrin päähän, ainakaan sama yksilö ei tule takaisin. Tosin kyitä voi tuilla lisää: jos paikka on hyvä, niitä on siellä enemmän kuin se yksi.

– Aurinkoinen mökkitontti rinteessä järven rannalla on sekä ihmiselle että kyylle miellyttävä paikka.

Kaikkia kyy ei inhota eikä kauhistuta. Saarikivi kertoo, että moni luontokuvaaja on kyistä kiinnostunut, ja moni mökkiläinenkin tarkkailee niitä ihan silkasta mielenkiinnosta.

– Kyyhavaintoja tehdään paljon keväällä, kun käärmeet lähtevät talvehtimispaikoistaan. Silloin kasvillisuus ei ole vielä peittämässä, joten käärmeitä on helppo nähdä.

Kyiden määrä ei tutkijan mukaan paljon vaihtele eri vuosina.

– Kyy on pitkäikäinen otus, pitkälti toistakymmentä vuotta. Se on opportunistinen saalistaja, joka voi syödä hyvin monenlaista ruokaa. Jos pienten nisäkkäiden kannat vaihtelevat, se ei vaikuta kyyhyn samalla lailla kuin joihinkin petolintuihin, joiden pesimätulos riippuu siitä miten paljon myyriä ja hiiriä on.

– Kyy vaihtaa ravintokohdetta.

– Nuorena se onkin ihan hyönteissyöjä, se pyydystää heinäsirkkoja ja muita hyönteisiä.

Aikuinen kyy nappaa saaliikseen hiiriä ja myyriä, ja siinä se tekee meidän ihmisten mielestä hyvin.

– On vahvaa näyttöä siitä, että niillä alueilla missä on paljon kyitä, on vähemmän punkkeja. Piennisäkkäät ovat punkkien isäntälajeja ja kun kyy syö niitä, punkit vähenevät.

Vaikka kyytä ei tarvitsekaan kammoksua, sitä kannattaa varoa.

– Purema on kivulias, ja kyy on ihmiselle vaarallinen. Kyyn myrkky on sellainen koktaili, että se voi aiheuttaa hyvin vaihtelevia oireita.

Käärmetutkija Jarmo Saarikivi on itsekin saanut kyyn pureman, ja kuvailee oireita varsin ikäviksi.

– En suosittele kenellekään. Se on kivulias ja käsi on sen jälkeen pitkään turta ikään kuin olisi nukkunut sen päällä. Sitä voi kestää pari viikkoa.

Saarikivi kehottaa hakeutumaan lääkäriin, jos on saanut pureman.

– Kyypakkauksen tableteista ei ole ainakaan haittaa, joten ne kannattaa ottaa, jos kyypakkaus on mukana.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut