Koronarajoituksista Suomessa kärsineet eniten nuoret  – ongelmallinen verkkokäyttäytyminen, rahapeliongelmat ja yksinäisyys yleistyivät

Tutkimuksen mukaan Suomessa ongelmapelaaminen oli yleisintä 18–25-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Armi Suojanen

Ongelmallinen verkkokäyttäytyminen yleistyi pandemia-aikana, selviää Jyväskylän yliopiston kesäkuun lopulla julkaisemasta tutkimusraportista.

Tutkimuksessa selvitettiin COVID-19 -pandemian vaikutuksia arkeen, kulutukseen ja digikäyttäytymiseen Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.

CoronaConsumers -hankkeen vertailevan kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat selvinneensä pandemiavuodesta helpommalla kuin ruotsalaiset ja britit.

Suomessa selkeästi koronarajoituksista eniten kärsineeksi ryhmäksi erottuvat nuoret. Rahapeliongelmat yleistyivät pandemia-aikana ja tietoa hankittiin yhä enemmän pimeästä verkosta.

Kyselytutkimukseen osallistui kustakin maasta 1 000 vastaajaa. Kyselyä verrattiin soveltuvin osin Suomessa huhtikuussa 2020 myös tuhannelle henkilölle tehtyyn kyselyyn.

– Vastauksista kävi ilmi, että Suomessa kansalaiset ovat koko pandemian ajan olleet melko tyytyväisiä valtiollisiin toimenpiteisiin. Britit olivat huolestuneimpia koronan vaikutuksista omaan ja läheisten terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, kun taas Suomessa huoli oli pienintä. Tutkijoihin ja tieteeseen luottamisessa Suomi oli myös kärjessä, tutkimusraportissa todetaan.

Kaikissa vertailumaissa noin puolet vastaajista ilmoitti tehneensä etätöitä tai opiskelleensa etänä koronakriisin aikana. Suomessa ja Ruotsissa etäopiskelu ja -työskentely koettiin helpommaksi kuin Iso-Britanniassa.

Verkossa käytetty aika on lisännyt myös ongelmakäyttäytymistä verkossa. Merkille pantavaa on anonyymin eli pimeän verkon, kuten esimerkiksi Tor-verkon sivustojen lisääntynyt käyttö koronapandemian tietolähteenä. Erityisesti 18-25-vuotiaat vastaajat erottuivat käyttöaktiivisuudessa muihin ikäryhmiin verrattuna.

Lisäksi ongelmallinen rahapelaaminen yleistyi kaikissa maissa. Suomessa ongelmapelaaminen oli yleisintä 18-25-vuotiailla nuorilla aikuisilla.

– On kuitenkin mahdollista, että ongelmapelaajien osuus on ollut aineistossamme hieman yliedustettuna, ja esiintyvyyslukujen yleistettävyyteen on syytä suhtautua pienellä varauksella. Tarvitaan tarkempia tutkimuksia, tutkijatohtori Anu Sirola pohtii.

Kansalaisten huoli omasta ja läheistensä terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista kasvoi pandemiavuoden aikana. Taloudellinen huoli laski jossain määrin. Eniten taloudestaan ja mielenterveydestään olivat huolissaan 18-25 -vuotiaat, jotka kokivat myös eniten yksinäisyyttä. Lisäksi nuorten odotukset oman taloutensa kehityksestä tulevaisuudessa olivat heikompia kuin muilla ikäryhmillä.

Kulutus väheni kaikissa maissa korona-aikana, joskin päivittäistavarakauppa kasvoi ja verkkokauppa yleistyi. Vastaajat arvelivat aikovansa suosia tulevaisuudessa erityisesti lähituotantoa ja lähikauppoja. Kuluttajat jakaantuivat erityisesti Iso-Britanniassa, mutta jossain määrin Ruotsissa ja Suomessa niihin, jotka ovat kärsineet taloudellisesti ja niihin, joilla on jäänyt rahaa säästöön.

– Tämä heijastaa Iso-Britannian lähtökohtaisesti Pohjoismaita suurempaa eriarvoisuutta. Mielenkiintoista on se, että myös Ruotsi näyttäytyy alustavien tulostemme perusteella taloudellisesti, digitaalisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoisempana maana kuin Suomi, professori Terhi-Anna Wilska toteaa.

Hankkeen jatkotutkimuksissa pyritään tunnistamaan erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden pahoinvointia ja ongelmakäyttäytymistä.

Tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta ja Strategisen tutkimuksen neuvostolta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut