Susa Kalliomaa Keusoten säästösuunnitelmista: ”Työnantajapaineiden laittaminen valmiiksi perussairaille ihmisille on ikävää”

Susa Kalliomaa toteaa henkilökohtaisen avun olevan ainoan mahdollisuuden hänelle olla kokopäivätöissä ja hyödyllinen yhteiskunnan jäsen. Anton Soinne

Auli Henriksson

Keusote hakee miljoonasäästöjä vuoteen 2022 mennessä. Säästöjä on esitetty haettavan muun muassa karsimalla vammaisten palvelutarjontaa kotihoidossa ja vammaisten asumispalveluissa sekä lisäämällä työnantajamallin käyttöä henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Työnantajamallin käytön lisääminen huolestuttaa niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella.

Susa Kalliomaa on ollut henkilökohtaisten avustajiensa työnantaja yli 20 vuotta. Hän näkee ison riskin siinä, että henkilökohtaisen avun työnantajamallia lisätään kuntayhtymän säästöjen vuoksi, eikä se olisi enää oma valinta, kuten hänellä.

– Minulle työnantajana toimiminen on tärkeää itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kannalta. Voin valita kuka tulee ja mitä hän tekee. Henkilökohtaisen avun saajalla on jo lähtökohtaisesti omat haasteet, hän on sairas, vammautunut tai hänellä on mittava toimintakykyvaje ja näiden työnantajapaineiden laittaminen valmiiksi perussairaille ihmisille on ikävää, Kalliomaa toteaa.

Jos mallia laajennetaan sellaisiin, joilla ei tarvittavia kykyjä ole, hän varoittelee myös henkilökohtaisten avustajien rekrytoinnin tulevan nykyistäkin vaikeammaksi. Kalliomaa heittää, ettei alan palkkaus ole kutsuhuuto, vaikka henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusten myötä tilanne on jonkin verran korjaantunut.

– Työn merkityksellisyys kärsii, jos työn organisointi on metsässä. Millainen työsuhde voi syntyä, jos ei osaa tai pysty toimimaan työnantajana, se lähtee vinouttamaan työsuhdetta muutenkin haastavaan suuntaan. Meille voi tulla enemmän vammaisia työnantajia, jotka sairastuvat ja masentuvat liiallisten työnantajapaineiden alla ja he voivat joutua valitsemaan laitoksessa asumisen, jos vaihtoehto on pakotettu työnantajuus. Jos ihmisiä ajetaan loppuun säästösyistä, jo valmiiksi hinnakkaista ihmisistä tulee vielä monikertaisesti kalliimpia. Lisäksi, jos työsuhteessa on kaikki mennyt penkin alle, työntekijäkin voi sairastua. Henkilökohtaisen avustajan työssä voi olla psyykkisesti ja fyysisesti rasittavia kohtia ja myös toisen kotona työskentely voi olla haastavaa, hän sanoo.

Kalliomaa muistuttaa, että työnantajalta vaaditaan kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä paljon psyykkistä prosessointia.

– On luotava turvalliset ja hyvät työskentelyolosuhteet työntekijälle ja on huomioitava, että työskennellään toisen kotona. Kun mun kotiin tullaan tekemään asioita mun ympärillä, se on hyvin intiimiä ja tarkkaakin työtä mahdollisilla riskeillä, joita päättäjät eivät huomioi.

Kalliomaa tarvitsee henkilökohtaista avustajaa kaikkeen fyysiseen toimintaan. Hän kuvailee saaneensa itse tällä hetkellä kahdeksan henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimimisen toimimaan tekemällä paljon töitä.

– Olen heittänyt, että olen toiminut 20 vuotta toimitusjohtajana ilman palkkaa. Teen paljon töitä, jotta oikeudet ja valinnanvapaus säilyvät itsellä. Kaikilla kahdeksalla on työajat sovittu pitkän ajan päähän. Otan huomioon heidän tarpeensa, vapaapäivänsä sekä koulutukset ja päätän, kuka on töissä ja milloin. Jo työaikojen sopiminen ja se, että työajat ovat kaikilla oikein, vaatii suurta pyörittelyä. Siirryin itse vuosi sitten käyttämään Keusoten HA-keskusta palkanmaksuun ja koin jo siinä luovuttaneeni ison itsemääräämisoikeuden. HA-keskus on äärimmäisen pieni yksikkö, jonka henkilöstö tarvitsee vielä asiakaspalveluhenkistä näkemystä siitä, millaisia työnantajia heillä on, joita he tukevat toiminnoillaan. Keskus tulee vaatimaan huomattavasti enemmän resursseja, jos työnantajamallia siirretään säästösyistä, ei valinnasta. Silloin tukipalveluiden kustannukset kasvavat, onko tämä huomioitu, hän kysyy.

Keusoten säästösuunnitelmat eivät Kalliomaan mielestä ole myöskään valmisteilla olevan uuden vammaispalvelulain hengen mukaisia.

– Uusi vammaispalvelulaki on menossa asiakkaan kuunteluun sekä elämäntilanteen ja mahdollisuuksien näkemiseen, sen ei ole tarkoitus tarjota porsaanreikiä, joilla vaikeassa elämäntilanteessa olevia pakotetaan työnantajiksi kuntayhtymän säästöjen vuoksi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n sopimusasiantuntija Laura Tuominen otti kantaa Keusoten säästösuunnitelmiin Keski-Uusimaassa 22.6. Hän toteaa kirjoituksessaan, että parhaimmillaan työnantajamalli vahvistaa avun käyttäjän itsemääräämisoikeutta, mutta voi muodostaa myös kohtuuttomia tilanteita.

– Työnantajana toimivalla vammaisella henkilöllä tulee olla riittävä osaaminen ja kyky toimia henkilökohtaisen avustajansa työnantajana. Työnantajalla on vastuu kaikista työnantajavelvoitteista. On kohtuutonta, jos kuntayhtymä haluaa säästökeinona sysätä kaiken vastuun palvelun järjestämisestä avun käyttäjälle. Meitä alan työntekijöitä edustavana ammattiliittona työllistävät esimerkiksi irtisanomisiin, palkkasaataviin ja työoloihin liittyvät tiedustelut ja erimielisyydet, hän huomauttaa kirjoituksessaan.

Järvenpääläinen Tiina Tervo on työskennellyt henkilökohtaisena avustajana yli 10 vuotta. Hän on työskennellyt niin alan yrityksen kautta, kuin niin, että avun saaja on työnantaja.

– Kaikille työnantajamalli ei sovi, eikä siihen saa pakottaa ketään. Tämä on ihan väärä puoli lähteä kiristämään. Avustaminen tapahtuu useimmiten kodissa, miten pidetään huoli, että seinien sisällä toimitaan oikein, jos työntekijän kohtelu onkin huonoa. Toisaalta myös avustajaksi voidaan hakeutua väärin perustein, hyväksikäytön ja muun riskejä on, hän varoittelee.

Keusote hakee 800 000 euron säästöjä

Keusoten vammaisten palvelujen päällikkö Olli-Pekka Alapiessa kertoo kuntayhtymässä olevan nyt noin 660 henkilökohtaisen avun saajaa, joista työnantajamallia käyttää noin 300. Virallista tavoitetta sille, paljonko pitäisi saada siirrettyä työnantajiksi, ei hänen mukaansa ole, mutta ensimmäinen tavoite on saada tilanne muutettua niin, että työnantajamallilla olisi enemmän asiakkaita kuin ostopalveluna. Kuluvalle vuodelle säästötavoite on 200 000 euroa ja ensi vuodelle 600 000 euroa.

– Henkilökohtaiseen apuun menee vuositasolla vajaa 10 miljoonaa euroa. Säästötavoite on vaativa, mutta mahdollinen, hän toteaa.

Työnantajamallin lisäämisen lisäksi on parhaillaan menossa ostopalvelujen kilpailutus, jolla haetaan hintatason laskua.

– Tulemme myös kiinnittämään huomiota palveluun pääsyn hyväksymiskriteereihin, eli vaikeavammaisuuden kriteerit suhteessa henkilökohtaiseen apuun sekä myönnettävään tuntimäärään. Kokonaisuutena näiden pitäisi johtaa alempaan kustannustasoon.

Hän toteaa sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan arvioivan asiakkaan mahdollisuuden ja voimavarat toimia työnantajana.

Säästöaikataulut on laadittu vuosille 2021 ja 2022, mutta tarkempaa aikataulua ei ole vielä laadittu.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut