Sotaveteraani Mauno Tenhovirta oli innoissaan, kun Hyrylän varuskunnan muistomerkkiä oltiin paljastamassa – "Kaikki on kohdillaan"

Sotaveteraani Mauno Tenhovirta kertoo, kuinka suomalaiset olivat hyviä ystäviä keskenään rintamalla. Sodan aikana solmitut ystävyyssuhteet jatkuivat vahvoina myös rauhan aikana. Sauvo Jylhä

Jouni Lampinen

Sotaveteraani Mauno Tenhovirta odotti hyväntuulisena Hyrylän varuskunnan muistomerkin paljastamista torstaipäivänä Varuskunnanaukiolla Rykmentintiellä.

– Juhlatunnelma on korkealla, sillä olen vuonna -41 kesällä käynyt täällä Hyrylässä armeijan koulun. Siellä minut opetettiin sotilaaksi, Tenhovirta sanoo.

– Menestyin hyvin rintamalla.

Nyt oli juhlan paikka.

– On loistava sää. Kaikki on kohdillaan.

Paikalla kutsuvieraiden joukossa oli rintamalotta Eila Moijanen.

Teos ruostuu kauttaaltaan.

Taiteilija Maija Kovari

– Olen kiitollinen ja iloinen, että sain kutsun tulla tänne.

Kunniavartiot, lipun nosto ja perinnevaljakon ajo kuuluivat tilaisuuden ohjelmaan. Maanpuolustusväki piti huolen siitä, että yli 30 perinnelipun lippulinna ilahdutti katsojia.

Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan ja Tuusulan mieslaulajien musiikkiesityksiäkin oli kuuntelemassa satoja ihmisiä.

Yleisömäärästä kertoo jotain, että tilaisuuden loppupuolella kauhottiin noin 400 annosta hernekeittoa soppatykistä.

Taiteilija Maija Kovari kertoi yleisölle suunnittelemastaan muistolaatasta.

– Toimeksiantona oli maahan asemoitava muistolaatta, jonka on kestettävä. Teos on metallia. Pohdin kiiltävää ja ruostumatonta terästä. Päädyimme tilaajan eli Tuusulan kunnan kanssa siihen, että ruosteen rosoisuus sopii tähän punatiiliseen miljööseen, joka täällä on.

– Teos ruostuu kauttaaltaan ja elää ajan kanssa.

Tuusulan kunnan historia kytkeytyy sotilasperinteisiin, kenraaliluutnantti Antti Simola muistutti puheessaan.

– Muistomerkki ja siihen liittyvä historia on osoitettu tuleville sukupolville kertomaan Hyrylän varuskunnan vaiheista ja sen osuudesta Suomen ja Tuusulan historiassa.

– Samalla muistomerkki kertoo meille veteraanien panoksesta isänmaamme pelastamisessa toisessa maailmansodassa.

Antti Simola toimi sotilasuransa aikana muun muassa Helsingin ilmantorjuntarykmentin komentajana.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi varuskunta-alueen rakentamisen Hyrylään alkaneen vuonna 1855.

– Suomen suuriruhtinaskunta oli tuolloin Venäjän keisarikunnan autonominen osa.

Hyrylän varuskunta lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Sitä ennen alueen toiminta oli merkityksellinen koko Suomen kannalta.

– Hyrylän varuskunta oli sijaintinsa ja tänne sijoitettujen joukkojen vuoksi todellinen pääkaupungin puolustaja.

Tuusulan kunnan pormestari Arto Lindberg painotti, että Tuusulan kunta on ylpeä alueen sotilasperinteistä, myös tulevaisuudessa, kuten kestävä muistolaattakin osoittaa.

– Vanha varuskunta-alue nimettiin Rykmentinpuistoksi sen historiaa kunnioittaen. Alueelle on tulossa asuntoja 15 000 asukkaalle. Tähän mennessä on valmiina noin 600 asuntoa. Saman verran on rakenteilla tällä hetkellä.

Juhlavieraille puhuivat myös eversti Hannu Pohjanpalo, Tuusulan seurakunnan kirkkoherra Ulla Rosenqvist, Tuusula-Seuran puheenjohtaja Sakari Heikkilä ja Uudenmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Vesa Sundqvist.

Juhlan kohokohtiin kuului, kun sotakamreeri Matti Kulmala ojensi Lions Club Tuusulan stipendit Tuusulan Voima-Veikkojen ampumahiihtäjille Tuomas Harjulalle ja Jaakko Rannalle.

Reservivänrikit valmistautuvat Pekingin talviolympialaisiin.

Juttua korjattu 3.8. klo 20.13: Tilaisuudessa mukana olleen sukunimi korjattu.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut