Kaikkien Suomessa käytettävien koronarokotteiden teho on kahden rokoteannoksen jälkeen hyvä koronavirustartuntaa vastaan. Teho on erinomainen myös sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan.
Myös kahta eri rokotevalmistetta saaneilla tulokset ovat erinomaiset.
Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta. Tulokset ovat yhä alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.
Rokotteiden tehoa selvitettiin Suomessa asuvilla 16–69-vuotiailla.
Tutkitut rokotteet olivat AstraZenecan adenovirusvektorirokote Vaxzevria sekä mRNA-rokotteet Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax.
Tutkimuksesta selvisi, että kahden rokoteannoksen jälkeen kaikkien näiden rokotteiden suojateho koronavirusinfektiota vastaan oli tutkitulla ikäryhmällä 78 prosenttia.Yhdistelmärokotesarjan saaneilla rokotteen teho oli hieman parempi, 80 prosenttia.
mRNA-rokotteiden kohdalla pidetään 95-prosenttisen varmana, että suojateho infektiota vastaan sijoittuu välille 76 ja 79 prosentin välille. Adenovirusvektorirokotteen kohdalla sama väli on 73–83 prosenttia ja yhdistelmärokotesarjalla 77–83 prosenttia.
Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan kaikkien rokotteiden teho oli kahden annoksen jälkeen erinomainen. mRNA-rokotteiden teho oli vakavaa tautia vastaan 97 prosenttia, adenovirusvektorirokotteen teho 93 prosenttia, ja yhdistelmärokotesarjan teho 91 prosenttia.
– Eri rokotevalmisteiden ja niiden yhdistelmien tuottamassa suojatehossa ei näytä analyysimme perusteella olevan merkittäviä eroja, sanoo tiedotteessa THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.
Hänen mukaansa erityisen tärkeä tieto on, että kahta eri rokotetta saaneet saavat keskimäärin yhtä hyvän suojan kuin samaa rokotetta molemmilla annoskerroilla saaneet.
– Yhdistelmärokotesarjan tehosta on julkaistu kansainvälisesti vasta hyvin vähän tutkimustuloksia, ja siksi nämä alustavat tulokset ovat tärkeitä, Poukka jatkaa.
Jatkossa THL selvittää rokotteiden pitkäaikaista suojaa, eli tehoa toisen rokoteannoksen jälkeisinä kuukausina. THL tutkii parhaillaan myös rokotteiden tehoa viruksen deltamuunnosta vastaan.
– Muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että deltamuunnos heikentää rokotteiden tehoa koronavirustartuntaa vastaan. Teho vakavaa koronavirustautia vastaan on kuitenkin pysynyt edelleen erinomaisena, kertoo THL:n tilastotutkija Ulrike Baum.
THL tutkii myös, miten Suomessa käytetty pitkä annosväli vaikuttaa rokotteiden tehoon.
– Alustavissa immunologisissa tutkimuksissa pitkä annosväli on synnyttänyt korkeammat vasta-ainetasot. Annosvälin vaikutuksesta tehoon tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa; Baum sanoo.
THL ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.
– Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta.
THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä.
THL ja sen tukena Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.
– Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen, Nohynek sanoo.
Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.