Toimittajalta: Pidän, vaikka en pidäkään

Jan Pippingsköld

Korona alkaa kyllästyttää. Enkä ole ainoa, jota kyllästyttää.

Minun elämääni virus, tai paremminkin sen välttäminen, toi etätyön, maskit, entistäkin ahkeramman käsien pesemisen ja niin edelleen. Se vei konsertit, ulkomaanmatkat, kavereiden tapaamisen. Toi verkkokokoukset, muutti päivärytmin. Antoi ulkona syömiselle uudet puitteet: kahvia ja voileipiä metsässä, sanamukaisesti siis ulkona.

Nyt palailen varovasti kohti tuttuja tapoja. Konsertissa olen jo käynyt – oli muuten hyvä konsertti! Olen käynyt ulkona syömässä, en siis metsässä vaan paikassa, jossa on valkoiset pöytäliinat ja pöytiintarjoilu. Oli hyvää.

Työkavereitakin näen taas kohta, muutenkin kuin ruudulla.

Optikolla, kenkäkaupassa ja parturissa käyn. Ulkomaanmatkoja harkitsen tarkkaan.

Vaikka koronarajoitettu elämä nyppii, en aio riehaantua rajoitusten purkamisesta. Ette siis näe minua tanssimassa pöydillä – jos näette, on syytä lopettaa juhliminen sillä erää, koska näette jo harhoja.

En lakkaa pesemästä käsiäni, eikä käsidesipullo katoa taskustani mihinkään. En ala pärskiä kohti, vaan köhin edelleen varovaisesti hihaani. En tunge kenenkään tuntemattoman iholle, vaan pidän jatkossakin vähän etäisyyttä.

maskistakaan en ole luopumassa vielä vähään aikaan. Olen toki rokotettu. Tiedän kuitenkin, ettei mikään rokote ole sataprosenttisen varma suoja, vaikka kuinka hyvä olisikin. Ja ennen kaikkea: jos kaikesta suojautumisesta huolimatta saisin tartunnan, vaikka oireettomana, niin maskin takaa en todennäköisesti levittäisi huomaamattani tautia ikäihmiseen, syöpää sairastavaan tai rokottamattomaan. Heillä kaikilla on minua huonompi suoja.

Siksi pidän maskia, vaikka en pidäkään maskista.

Kirjoittaja on Keski-Uusimaa Viikon toimittaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut