Ulkoilijaa kohtasi Firan montuilla lohduton näky – rakennusjätettä dumpattu luontoon isoja kasoja

Ympäristötarkastajalle on tehty jo viisi ilmoitusta Firan montulle dumpatuista rakennusjätteistä. Marjukka Valajärvi

Auli Henriksson

Tuusulalainen Marjukka Valajärvi lähti tiistaiaamuna kävelylle Firan montulle. Vähän tien sulkevan puomin jälkeen eteen avautui ikävä näkymä, jätesäkkejä ja epämääräisiä rakennusjätekasoja oli kipattu aivan näkyville.

– Mietin, ettei voi olla totta. En käsitä näiden ihmisten ajattelumaailmaa, miksi jätteet pitää jättää tuonne.

Valajärven lisäksi jätekasat olivat kiinnittäneet muutaman muunkin huomion. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle oli keskiviikkona tehty jo viisi ilmoitusta, niistä ensimmäinen lauantaina 23.10. Haittakarttapalvelun kautta.

Kun tällainen ilmoitus tulee, ympäristökeskuksesta ollaan maanomistajaan yhteydessä ja ympäristötarkastaja menee tarvittaessa paikan päälle toteamaan tilanteen. Firan montun rakennusjätteet ovat niin sanottua stabiilia jätettä, mikä ei aiheuta pilaantumisvaaraa, niin paikalle ei lähdetä välittömästi, vaan mennään mahdollisuuksien mukaan.

Jos ei saada selville, kuka on jätteet dumpannut, siivouskustannukset menevät maanomistajalle. Maanomistaja tässä tapauksessa on Keski-Uudenmaan Vesi, jossa jätekasoista tiedetään ja henkilökuntaa on käynyt katsomassa paikan päällä.

Jos ei saada selville, kuka on jätteet dumpannut, siivouskustannukset menevät maanomistajalle. Marjukka Valajärvi

Mietin, ettei voi olla totta.

Marjukka Valajärvi

Ympäristötarkastaja Mira Vuorijärvi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta ei ole vielä käynyt paikan päällä, mutta saamiensa kuvien perusteella arvioi montulla olevan useamman jätesäkillisen verran jätettä, kipsilevyä kasoina ja yksi isompi kipsilevy ja selkeästi isompi kasa myös styroksia.

Marjukka Valajärvi törmäsi ikävään näkyyn lenkillään Firan montulla tiistaiaamuna. Marjukka Valajärvi

Firan monttu sijaitsee pohjavesialueella.

– Kuvien perusteella siellä on kiinteää rakennusjätettä, ei öljyä tai muuta kemikaalia, mutta tarkastelu on pohjavesialueella aina kriittisempää.

Vuorijärvi toteaa haittailmoituksia jätteistä tuelleen viime aikoina runsaammin. Ilmoitukset eivät koske pelkästään rakennusjätettä, vaan yleisesti jätteiden luvattomia kasaamisia. Kyse ei välttämättä ole siitä, että jätteitä dumpattaisiin aiempaa enemmän, vaan ihmisten lisääntynyt liikkuminen luonnossa voi tuoda enemmän havaintoja.

Ilmoitusten teko on ympäristökeskukselle tärkein kanava saada tietoa haitoista.

– Haittakarttapalvelun kautta voi laittaa pisteen kartalle ja kertoa mitä siellä on. Tämä helpottaa etenkin kohteessa, jonne ei ole tarkkaa osoitetta tai on kyse laajasta metsäalueesta. Päivystävälle ympäristötarkastajalle voi myös soittaa tai laittaa tietoa sähköpostilla tai WhatsAppin kautta, hän vinkkaa.

Firan montulla uitiin aiemmin vuosien ajan. Syksyllä 2016 monttu tyhjennettiin ja täytettiin. Syy montun täyttöön oli sijainti vain 120 metrin etäisyydellä vesilaitoksen pohjavesikaivoihin.

Roskaaminen on laissa kielletty

Jätelain mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylättyä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä.

Ympäristöön ei myöskään saa päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaan vaaraa tai haittaa.

Roskaamiskielto koskee kaikkia alueita, sekä yksityisiä että yleisiä.

Tiedossa olevat roskaajat ilmoitetaan poliisille.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut