70 vuotta veteraaniperinteen vaalimista – Järvenpään Reserviupseerikerhon toimintaa ei ole pandemiakaan hidastanut: “Toivon kerhon elävän vielä 150-vuotiaana”
2
Juhlapäivänä kerhon johto, kapt. Keijo Kylmälä (vas.), ylil. Jukka Huikko sekä maj. Olli Greggilä, laski havuseppeleen Tuusulan sankarivainajien muistomerkille. Veikko Karhumäki
Katso isompi kuvaJärvenpään Reserviupseerikerhon 70-vuotisjuhlaan osallistui 75 henkilöä, joista 60 oli kerhon jäseniä. Kutsuvieraita saapui Karhumäen mukaan melko paljon. Veikko Karhumäki
Nalle Nieminen
Järvenpään Reserviupseerikerho täytti tänä vuonna 70 vuotta ja kerho juhli pyöreitä vuosia lauantaina 13.11.2021. Kerhon tiedotus- ja jäsenvastaava Veikko Karhumäen mukaan juhlat menivät odotusten mukaan ja tunnelma oli upea.
– Sanotaanko nyt näin, että palkitsemiset veivät tavanomaista enemmän aikaa pandemian vuoksi. Esimerkiksi kerhon vuosikertapalkintoa ei jaettu viime vuonna lainkaan, selittää Karhumäki
Tilaisuus pidettiin Järvenpään Reserviupseerikerhon kerhotalossa, johon mahtuu noin 200 henkeä.
– Kaartin soittokunnan esitykset saivat räjähtävät aplodit. Pienessä salissa soitto oli loistavan kuuloista, joko kyseessä oli hyvä akustiikka tai sitten soittokunta soitti todella lujaa, naurahtaa Karhumäki.
Reserviupseerikerhon toiminta on aatteellisesta, koostuen reserviupseerihengestä, veteraaniperinteen vaalimisesta ja reserviläisurheilusta.
– Veteraanisukupolvi on väistämättä häviämässä, jonka vuoksi veteraaniperinteen vaaliminen ja kiitos isänmaasta tulevat korostumaan toiminnassamme enemmän vuosi vuodelta, tiivistää Karhumäki.
Jokainen ikäluokka tekee oman osansa.
Veikko Karhumäki
Kerhon konkreettinen toiminta koostuu erinäisistä tapahtumista sekä järjestön omista tilaisuuksista. Kerho pitää muun muassa normaalisti kahdeksan kokousta vuodessa ja veteraanilipaskeräyksen maaliskuisin, sekä on mukana huhtikuun kansallisen veteraanipäivän juhlajärjestelyissä Järvenpään kaupungin kanssa ja toukokuun kaatuneitten muistopäivässä Tuusulan sankarihaudoilla. Myös saunailtoja ynnä vastaavaa toimintaa järjestetään jäsenille.
Karhumäki nostaa kerhon 70-vuotisen historian kohokohdiksi Veljeä ei jätetä -muistomerkin paljastamisjuhlan Järvenpäässä vuonna 1995 ja kolme Järvenpäässä järjestettyä Uudenmaan maanpuolustuspäivää vuosina -91, -01 ja -07.
– Muistomerkin paljastaminen oli huikea juhla, jota oli näkemässä 300-400 henkeä. Maanpuolustuspäivistä viimeisessä emme valitettavasti saaneet ilmavoimien ylilentoa, mutta nuo ovat silti varmasti ainakin kerhon ulkopuolelle näkyvimpiä tapahtumia, muistelee Karhumäki.
Mukaan Järvenpään kerhon toimintaan pääsee yhteyttä ottamalla kerhon nettisivujen kautta. Kerhoon pääsyyn riittää ruk-kurssi suoritettuna, mutta sen sijaan esimerkiksi Reserviläisliitto on kaikille avoin.
– Harrastamme myös jonkin verran värväämistä ja jokainen ikäluokka tekee oman osansa, lisää Karhumäki
Kerholla on jäseniä tällä hetkellä 311, mikä on piirialueen kerhojen keskuudessa suurin jäsenmäärä. Koronaviruksen vaikutus jäsenmäärään on Karhumäen mukaan ollut vähäinen.
– Yksi osasyy kerhon voimakkaaseen kasvuun ja jäsenmäärän koronanaikaiseen säilymiseen on ollut tiedottamisen kehittäminen. Liki 100 jäsentämme asuu Järvenpään ulkopuolella ja nykyaikoina sähköpostillahan saa kiinni vaikka Kuussa asuisi, virnistää Karhumäki.
Sen sijaan tapahtumiin ja kokouksiin koronaviruksella on ollut osansa. Alkuvuoden kokouksia peruttiin, loppuvuoden kokouksia jouduttiin järjestämään etänä ja esimerkiksi Uudenmaan maanpuolustuspäivä on jäänyt pitämättä kahtena vuotena peräkkäin, vaikka juhlapäivän perinteet vievät juurensa 30 vuoden päähän.
Tulevaisuuden suhteen Karhumäki toivoo kerhon elävän vielä 150-vuotiaana.
– Jäsenmäärä tulee väistämättä vähenemään, sillä syntyvyys ja vänrikkituotanto vähenevät. Olen kuitenkin vakuuttunut, että kerhon näkyvyys tulee säilymään samansuuruisena, se on vain tekijöistä kiinni, toteaa Karhumäki.