Jos talvi jatkuu leutona, puutarhoja tuhoavat espanjansiruetanat selviävät sen yli – viime kesänä kaikkiruokaisia nilviäisiä löytyi joka puolelta Keski-Uuttamaata

Viime vuonna Mikonkorven asukasyhdistys keräsi kotikulmiltaan valtavat määrät etanoita.

Jos talvi jatkuu leutona, ensi kesänä espanjansiruetanoita on todennäköisesti vielä enemmän kuin viime kesänä, jolloin niitä oli paljon – Keski-Uudellamaalla todella paljon. Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia.

– Kaikista vieraslajeista ei päästä eroon eikä niistä aiheudu välttämättä kovin suuria ongelmia, mutta tietyt lajit leviävät kuitenkin hallitsemattomasti, vievät elintilaa ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa, ylitarkastaja Juha Lumme Uudenmaan ely-keskuksesta selvittää.

Kaikkiruokainen espanjansiruetana on yksi haitallisimmasta. Jopa 14 senttiä pitkä j ättiläinen ahmii koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia sekä sipuleita. Se ei kavahda myöskään eläinten raatoja, vaan syö niitä yhtä hyvällä ruokahalulla kuin omia kuolleita lajitovereitaankin.

Haitalliset vieraslajit on todettu niin vakavaksi ongelmaksi, että niitä torjutaan tätä nykyä myös valtion rahalla. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää avustuksia nyt toista kertaa – eikä pelkästään kunnille, vaan myös yhdistyksille sekä yksityisille ja julkisille yhteisöille.

– Uudenmaan alueelta tuli tällä toisella hakukierroksella kaikkiaan seitsemän hakemusta, joista suurin osa liittyi juuri espanjansiruetanoiden torjuntaan.

Joukossa ei ollut ainuttakaan hakemusta Keravalta, Järvenpäästä eikä Tuusulasta.

Mikonkorvessa 150 litran etanaroskis oli viikossa täynnä.

– Ensimmäisellä kerralla oli. Silloin avustusta hakivat sekä Tuusulan kunta että Järvenpään kaupunki, ja Järvenpäälle sitä myönnettiin.

Avustuspäätökset on keskitetty Kainuun ely-keskukselle, mutta ratkaisevaa on saada puoltava lausunto siltä Elyltä, jonka aluetta hakemus koskee.

–  Saattaa olla että ministeriön myöntämä avustus on niin uusi, ettei sitä osata vielä hakea, Lumme miettii.

Täksi vuodeksi myönnettävien avustusten hakuaika on jo päättynyt, mutta uusi kierros on edessä jälleen ensi syksynä, jos eduskunta myöntää siihen rahoituksen.

Järvenpää sai ensimmäisellä kierroksella 10 000 euroa.

– Avustus myönnettiin kurtturuusun, jättibalsamin ja espanjansiruetanan torjuntaan vuosille 2021 ja 2022, aluevalvoja Ritva Lindroos tarkentaa. Projektin 33 000 euron kokonaissummasta loput rahoittaa kaupunki.

Etanasodassa rahaa käytettiin ja käytetään ns. etanaroskiksiin, joihin vapaaehtoisvoimin ämpäreihin kerätyt etanat tyhjennetään. Viime vuonna yksi roskiksista vietiin Mikonkorpeen, jonka aktiivinen asukasyhdistys keräsi talkoilla valtavat määrät etanoita.

– Etanoita kertyi niin paljon, että 150 litran jäteastia piti tyhjentää kerran viikossa. Käsivoimin jätesäkillä vuorattu astia ei myöskään noussut. Siihen tarvittiin traktoria.

Koska nilviäisillä on kehittynyt hermosto ja luultavasti kyky tuntea kipua, elävinä niitä ei Järvenpäässäkään säkkiin sullottu.

– Ne lopetettiin ensin, Lindroos huomauttaa.

Yksi tehokkaimmista lopetustavoista on etanan pään leikkaaminen saksilla sarvien välistä pitkittäin, jolloin pään hermorengas menee poikki. Pään voi myös murskata tai käyttää lopetukseen joko vahvaa alkoholiliuosta tai kiehuvaa vettä.

Hakemukset

Haitallisten vieraslajien torjuntaan jätettiin 37 hakemusta.

Hakemusten yhteissumma on 1,2 miljoonaa. Määrärahaa on noin puoli miljoonaa.

Hakemuksissa painottuivat jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu, jättiputket, jättitataret sekä espanjansiruetana.

Mainos: Keski-Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut