Mitä tässä silloin | Gustavelundilla pitkä historia

Kartanon historia ulottuu ainakin 1500-luvulle.

Niin Keski-Uudellamaalla kuin muuallakin Suomessa purettiin vimmaisesti toistaan upeampia vanhoja rakennuksia 1960- ja 1970-luvuilla. Tuusulanjärven rannalla sijainnut Gustavelundin kartanon päärakennus on yksi esimerkki ilmiöstä.

Vuonna 1933 otetussa mustavalkoisessa kuvassa esiintyvä, sittemmin purettu päärakennus ei tosin ole ensimmäinen paikalla seisonut talo – eikä luultavasti toinenkaan.

Ensimmäinen ylöskirjattu asukas Gustavelundin tienoilla oli talonpoika Sipi Jaakonpoika, joka asutti tilaa 1500-luvulla. Tuolloin tilan rakennukset sijaitsivat tiettävästi mäen päällä, lähellä kirkkoa. Jaakonpojan jälkeen paikalla ovat asuneet useat arvokkaat sotilassuvut, kuten Ehrnroothit, Spåret ja de la Gardet. 1700-luvulla paikalla asuneen luutnantti Blakenhagenin kerrottiin kummitelleen päärakennuksessa vielä pitkään kuolemansa jälkeen.

Nimensä Gustavelund on saanut majuri Carl Adolf Danckvardtin puolison Gustavan mukaan 1700-luvulla. Hänen aikanaan päärakennus siirrettiin nykyisen rakennuksen paikalle.

Vanha, väitetysti Carl Ludvig Engelin suunnittelema päärakennus paloi Ehnroothien hopeahääjuhlien valmisteluissa 1892. Mustavalkoisessa kuvassa seisova talo valmistui palaneen tilalle.

Hotelli- ja ravintolatoiminta alkoi Gustavelundissa vuonna 1933, ja paikasta tuli varsin suosittu kohde rikkaiden helsinkiläisten autoiluretkille. Hotellissa kuvattiin myös elokuvia.

Viola Parviainen pyöritti molempien puolisoidensa kanssa hotellia 1950-luvun alkuun saakka, kunnes jäi leskeksi ja päätyi lopulta vuonna 1956 myymään Gustavelundin Suomen Kunnallisopistolle.

Tilat olivat vanhanaikaiset ja ahtaat, ja niinpä vuonna 1964 vanha kartanorakennus päätettiin purkaa.

Purkuvimmassa on menetetty monia komeita pytinkejä, mutta Gustavelundissa tilalle ei sentään pystytetty mitään vaatimatonta, kustannustehokasta ja neutraalia, vaan oman aikansa arkkitehtoninen taidonnäyte.

Hotellin nykyisten omistajien keskuudessa osataan ilmeisesti arvostaa rakennusta. Baaristakin löytyy tiettävästi Suomen laajin kokoelma Yrjö Kukkapuron aikakauden mukaisia Junior-tuoleja.

Sellaisessa istuessaan voi katsella järvelle, joka sentään makaa samalla paikalla kuin Sipi Jaakonpojan aikaan.

Juttusarjassa esitellään keskiuusmaalaisia paikkoja ennen ja nyt. Ehdota paikkaa tai kuvaa sähköpostitse: vu.toimitus@media.fi.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut