Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Harvassa työssä saa näin paljon halauksia" – keravalainen Jonna Vilenius palkittiin vuoden lastenhoitajana

Keravalainen Jonna Vilenius palkittiin Vuoden Lastenhoitaja -palkinnolla perjantaina 22.4. Lapsimessujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Palkinnon myönsi Suomen Lastenhoitoalan Liitto. Tunnustus annetaan lastenhoitoalan ammattilaiselle, joka on tehnyt ansiokasta työtä lasten, perheiden ja lastenhoitoalan puolesta.

Vilenius on työskennellyt lasten kanssa noin 25 vuotta. Tällä hetkellä työpaikka on Keravan kaupungin Sorsakorven päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä.

– Minulla on ollut aina hyvät työkaverit, sen vuoksi olen viihtynyt samassa talossakin niin kauan. Olen myös jo ihan pienestä asti tykännyt olla lasten kanssa tekemisissä, hän miettii pitkää uraansa raskaana pidetyllä alalla.

Työvoimapula näkyy päiväkodeissa. Vilenius kertoo tekevänsä nyt varhaiskasvatuksen opettajan sijaisuutta henkilökuntapulan vuoksi. Alaa hän kuitenkin suosittelee, tosin sillä varauksella, että työtä pitää saada tehdä niin, että henkilökuntaa on riittävästi eikä vaihtuvuutta ole paljon. Paremmasta palkastakaan ei olisi haittaa. Työ itsessään on Vileniuksen mielestä monipuolista ja palkitsevaa.

– Lastenhoitajan työ on hoitoa, hoivaa, opetusta ja kasvatusta. Koko ajan ollaan lasten rinnalla ja tuetaan. Tässä työssä saa käyttää kaikkia taitojaan ja luovuuttaan. Lapset antavat palautteen toiminnasta heti ja ovat ihania. Harvassa työssä saa niin paljon halauksia päivittäin. Lasten vanhemmat ja perheet ovat yleensä hirveän tyytyväisiä, toki negatiivistakin palautetta tulee, jos aihetta on, mutta pääosin fiilis on hyvä. Monesti kyllä olo on riittämätönkin, jos ei ole ehtinyt antaa aikaa kaikille riittävästi, hän miettii.

Iloinen Vilenius kuvailee, ettei maha tule ikinä täyteen hiekkakakuista ja -kahvista. Lasten mielikuvitus saa aikaan leluja ja leikkejä kekseliäällä tavalla. Hän kertoo yhtenä päivänä katsoneensa, kun lapset ottivat sitterin ja työnsivät sitä edestakaisin. Kysyttäessä lapset kertoivat sitterin olevan ambulanssin.

– Seuraavana päivänä hain lääkärileikkivälineet ja leikki sai jatkua ja kehittyä tuosta. Makasin ensin itse hoidettavana ja kun lapsilla on kokemuksia esimerkiksi korvien tutkimisesta, niin aika pian leikki lähti viemään lapsia ja aikuinen sai mennä vähän sivummalle hakemaan mukaan niitä leikkijöitä, jotka olivat vähän syrjemmällä.

Vilenius on saanut hoitoon lapsia jo toisessa sukupolvessa.

– Kun on hoitanut näitä hoitolasten vanhempia lapsina ja he tuovat omat lapsensa hoitoon, tuntuu että on tehnyt jotain oikein. Myös, kun täällä hoidossa olleet lapset tulevat yläkoulusta päiväkotiin työelämään tutustumaan, on kiva muistella puolin ja toisin millainen hän oli hoidossa ja millaisena hän muistaa omat päiväkotiaikansa.

Varhaiskasvattajan työssä hän pitää tärkeänä hyviä vuorovaikutustaitoja ja uskallusta uudistua.

– Ettei jää siihen vanhaan tapaan, miten on aina ennenkin tehty.

Muokattu: Vilenius palkittiin perjantaina, ei lauantaina, kuten tekstissä aiemmin luki.