Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jatka lausetta | Sami Hedberg herkistyy pieniä hattivatteja nähdessään, eikä voi sietää välinpitämättömyyttä

Stand up -koomikon nurkat ovat aina siistit ja suklaalevyn syönti jää harvoin yhteen riviin.

En olisi ikinä uskonut…

– Esiintyväni liveyleisön edessä tässä mittakaavassa. Olin nuorempana erittäin ujo, ja stand up -lavalle nouseminen ensimmäistä kertaa oli todella pelottavaa. Siellä on niin yksin. Muistan yhä, miten hirveää oli, kun kukaan ei nauranut kahdelle ensimmäiselle jutulle. Mutta kun kolmas juttu sai aikaan naurut, tapahtui jotakin. Pelko loppui siihen, ja jäin tähän hommaan koukkuun.

Olen loistava…

– Keksimään ja ideoimaan uusia projekteja. Pääni tuottaa koko ajan lisää eikä se lopu koskaan. Teen montaa asiaa samaan aikaan. Saan siitä energiaa eikä elämä ole ainakaan tylsää.

Noloa myöntää mutta…

– En osaa hypätä pää edellä veteen. En koskaan oppinut sitä, sillä pelkäsin pienenä mennä veden alle.

Haluaisin oppia…

– Joku kaunis päivä soittamaan pianoa yhtä hyvin kuin Mozart. No, riittäisi sekin, että osaisin edes jollakin tasolla.

Kotiini paras puoli on…

– Se, että saan rankan työpäivän jälkeen rauhoittua siellä avopuolisoni kanssa ja unohtaa kaiken muun; olla vain siinä rauhallisessa hetkessä, jossa kaikki on hyvin.

Voisin syödä pelkästään…

– Fazerin sinistä. Se on salainen paheeni. En voi syödä vain yhtä riviä, vaan niitä rivejä napsahtelee ja napsahtelee…

Minut saa nauramaan…

– Se, kun joku onnistuu lohkaisemaan jotakin fiksua ja oivaltavaa, ja etenkin, kun se tapahtuu yllättäen hetkessä. Minua naurattaa myös sellainen sarkastinen lähestymistapa, joka kertoo, millaisia me ihmiset oikeastaan olemme.

Tunnen vastustamatonta halua…

– Asua joskus Italian tai Ranskan maaseudulla. En vain ole koskaan osannut päättää, kumpi se olisi.

Liikutun kun…

– Näen pieniä tarhan naperoita keltaiset huomioliivit päällä kulkemassa 20-30 hengen jonossa kuin pienet hattivatit. Mieleeni tulee oma lapsuus. Olin niin ujo, että juuri ja juuri uskalsin pitää siitä narusta kiinni.

Kun kukaan ei näe...

– Ajan selkäkarvani.

En voi sietää…

– Välinpitämättömyyttä ylipäätään.

Minulla on pakkomielle…

– Saada tilat visuaalisesti miellyttäväksi niin, että pystyn rauhoittumaan niissä. Jos yksikin nurkka on sekaisin, minut täytyy korjata se heti. Ei ole väliä, onko kyseessä koti, toimisto tai varasto.

Ihailen…

– Vilpittömästi ihmisiä, jotka ovat aidosti löytäneet jonkun oman ison juttunsa ja haastavat siinä intohimoisesti itseään tullakseen vielä paremmiksi, ehkä jopa maailman parhaiksi. On ihailtavaa, että joku omistaa koko elämänsä jollekin asialle

Jokaisen kannattaisi joskus hakea…

– Kaivosta vettä, jotta muistaisi sen, miten arvostettavaa on se, että saamme vettä suoraan hanasta.