Vuoden 1897 pääsiäisenä pidettiin Terijoen kansakoulussa raittiuspuhetilaisuus jonka jälkeen ehdotettiin, että paikkakunnalle perustettaisiin työväenyhdistys.
Hankkeelle nimettiin saman tien toimikunta ja yhdistyksen perustamiskokous kutsuttiin koolle työväen juhlapäiväksi 1. toukokuuta 1897.
Vuokratiloissa toiminut yhdistys aloitti vuonna 1906 hankkeen oman toimitalon saamiseksi ja vuonna 1907 valmistui talkoilla tehty rakennus, jossa oli 200 neliön juhlasali.
Rakennus palveli vuoteen 1939 asti Terijoen työväen poliittisia, ammatillisia, urheilullisia ja taide- ja sivistysharrastuksia.
Työväentalo tuhoutui sodan aikana irtaimistoineen ja arkistoineen ja evakkoon lähtivät myös yhdistyksen jäsenet.
Järvenpäästä tuli terijokilaisten pysyvä asuinpaikkakunta, jossa toimintaa jatkettiin.
Yhdistyksen toiminnassa keskityttiin erityisesti aatelisiin asioihin ja kunnallista toimintaa koskevat kysymykset olivat kokousten keskeisimpiä aiheita.
Terijoen työväenyhdistys on Suomen työväenliikkeen historiaa eli kansalaissota ja sen jälkeiset vainot, molemmat sodat, työväenliikkeen hajautumiset sekä liikkeen nousu poliittiseksi vaikuttajaryhmäksi.
Vuosien aikana vastuu yhdistyksestä on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja mukana on jo neljännen polven terijokisia.
Terijoen työväenyhdistys juhlii laajemmin vasta lokakuussa, mutta virallisena juhlapäivänä yhdistys sai kansanedustajatason tervehdyksen.