Kun lakisääteinen taksi ei tulekaan, väliin jää niin illanviettoja kuin työtapaamisiakin – Näin vammaistaksin ongelmat hankaloittavat elämää

Vammaisten kyytipalvelussa on samankaltaisia ongelmia kuin Kela-kyydeissä. Ihmiset eivät voi luottaa taksin saapumiseen ajallaan.

Annuli, 76 ja Veli Merkun, 71 polut kohtasivat Palokan Viihdekeskuksessa runsaat parikymmentä vuotta sitten. Asiat etenivät vauhdilla, ja viileästä yöstä alkanut romanttinen taival on jatkunut yhteisenä jo pitkään. Elämää varjostaa kuitenkin Veli Merkun heikentynyt terveys. Hän asuu Tuurilan palvelutalossa Keuruulla, ja mies muun muassa tarvitsee parin ihmisen apua siirtyessään vuoteesta pyörätuoliin.

Äskettäin Merkun entiset työkaverit sairaala Novasta päättivät yllättää miehen. He toisivat juotavat ja Annuli valmistaisi syötävät. Luvassa olisi mukava yhteinen ilta Keuruulla Merkkujen kodissa.

Merkku odotti illanviettoa. Liikuntarajoitteisena hän on oikeutettu vammaispalvelulain (VPL) mukaiseen kyytipalveluun, ja invataksi oli tilattu hyvissä ajoin. Myös Merkku oli valmis hyvissä ajoin ennen lähtöä. Hän istui valmiina pyörätuolissa ja odotteli kyytiä ikkunan ääressä.

Taksi ei saapunut koskaan.

– Se oli iso pettymys, Merkku huokaa.

– Kyytipalveluni takeltelee toistuvasti. Se koskee sekä Kela- että VPL-kyytejä. Välillä autot ovat todella paljon myöhässä. Usein myöskään leveä pyörätuoli ei mahdu ensiksi saapuvaan autoon. Vaarallisinta on kuitenkin se, kun auto ei saavu lainkaan, Veli Merkku sanoo.

Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin ja niihin liittyviin saattajapalveluihin kuuluu muun muassa vaikeavammaisen henkilön työssäkäymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Matkat ovat yleensä asuinkunnan alueella tai lähikuntiin.

Sen sijaan kodin ja terveydenhuollon välillä VPL-kuljetuksia ei ajeta. Niihin käytetään Kela-kyytejä.

Johtava sosiaalityöntekijä Juho Suortti Jyväskylän vammaispalveluista kertoo, että kunnat määrittävät missä VPL-kuljetuspalvelua voi käyttää, ja maakunnallinen kyydinvälityskeskus välittää kyydit. Ensi vuoden alusta nämä tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille.

Vaikka Merkut asuvat Keuruulla, he tilaavat VPL-kyydit Jyväskylään sijoitetusta maakunnallisesta välityspalvelusta. Kela-taksikyydit Jyväskylän seudulle välittää taksipalvelu Menevä ja Helsinki Taksi.

Merkkujen mukaan sekä Kela- että VPL-kyytien ongelmat ovat samanlaisia.

VPL-asiakkaan tulisi tilata kyyti pääosin viimeistään tunti ennen toivomaansa hakuaikaa. Asiakkaat tilaavat matkan soittamalla kyydinvälityskeskukseen, jossa asiakaspalvelija syöttää tilaustiedot järjestelmään.

Asiakkaalle on luotu asiakasprofiili, jossa näkyvät esimerkiksi tämän käyttämät apuvälineet. Kyyti välitetään sopivalle autolle.

Käyttäjien kokemusten mukaan kyyti ei aina välity sopivalle autolle, eikä lähimmälle.

– Veli tarvitsee leveän hissillisen auton. Kun käymme hoidoissa keskussairaalassa, meidän pitää käyttää Kela-kuljetuksia. Kotiin lähdettäessä usein vasta kolmas lähetetty auto on sellainen, johon pyörätuoli mahtuu. Odotusaika venyy silloin jopa tuntien mittaiseksi, Annuli Merkku harmittelee.

Hän ehdottaakin, että lyhyen toimenpiteen yhteydessä vammaisella pitäisi olla mahdollisuus käyttää samaa autoa mennen tullen.

Merkkujen mukaan myös kuljettajien ammattitaito vaihtelee.

– Kerran pyörätuolini kärsi vaurioita kokemattoman kuljettajan käsittelyssä. Tästä hajosi turvavyö ja toisen pyörän jarru ei toimi kunnolla vielä korjauksien jälkeenkään, Veli kertoo.

Nimettömänä haastatteluun suostunut taksikuljettaja kertoo, että kyytikilpailutuksissa kuljettajat ovat tyytyneet hintatasoon, joka ei kannata.

– Siksi kuljettajat eivät sitoudu palveluun, vaan kyttäävät parempia kyytejä. Olen palvellut asiakkaita vuosikymmenet ja tuollainen harmittaa minua vietävästi. Viikonloppuisin kyytien saaminen heikkenee entisestään, kun taksiukot laittavat kännykkänsä kiinni ja saunat lämpiämään, kuljettaja sanoo.

Taksiuudistuksen yhteydessä poistettu päivystysvelvollisuus heikensi kyytimahdollisuuksia lisää. Epäonnistunut taksiuudistus hiertää myös kuljettajien välejä.

Usein vasta kolmas lähetetty auto vastaa tarvetta.

Annuli Merkku

Keuruun kaupungin vs. perusturvajohtaja Mari Kolu pitää tilannetta ikävänä.

– Toisaalta he ovat itse tehneet tarjouksen ja ainakin tämä vuosi mennään nyt nykyisillä sopimuksilla. Hyvinvointialueet saattavat tuoda muutoksia, Kolu sanoo.

Merkkujen kotikaupungissa Keuruulla toimii myös kaupungin palveluliikenne Puikkari. Maanantaisin ajettava kyyti kulkee aamupäivisin neljältä alueelta keskustaan. Paluukyyti on iltapäivisin. Pari vuotta kyytiä ajanut Seppo Väliaho kertoo, että Puikkarin asiakkaat ovat pääosin sellaisia, jotka pääsevät kyytiin omin jaloin.

– Autossa on mahdollista kuljettaa myös pyörätuoliasiakkaita, mutta meillä kyytiläiset ovat lähinnä liikuntarajoitteisia tai näkökyvyltään rajoitteisia. Pyörätuoliasiakkaille sopivaa kalustoa on Keuruulla monella yrittäjällä, Väliaho sanoo.

Jyväskylässä Puikkaria vastaava palvelu on Linkki-VIP-palveluliikenne, sekä Korpilahden takseilla ajettava asiointiliikenne. Kaupungin järjestämä Linkki-VIP on kaikille avoin. Se kuljettaa asiakkaitaan maanantaista perjantaihin, ja linjat kulkevat aikataulujen mukaan.

Korpilahden asiointikyydeillä pääsee syrjäkyliltä Korpilahden kirkonkylälle ja Keljon kauppakeskukseen.

Kela- ja VPL-kuljetusten ontumisesta kärsivät erityisesti syrjässä asuvat autottomat ihmiset. Eräs lääkäriaikaa tavoitellut iäkäs nainen odotti takaisinsoittoa pari vuorokautta. Lopulta hän sai lääkäriajan kolmen päivän päähän. Ajoissa tilattu taksi myöhästyi niin paljon, että lääkäriaika piti perua.

Merkuista onkin tärkeää saada koko palveluketju toimivaksi.

– Jo lääkäriaikoja on vaikea saada. Sitten pääsy vastaanotolle tai kuntoutuskäynnille saattaa vielä estyä huonosti toimivan kuljetusjärjestelmän takia, Annuli kiteyttää.

Annuli Merkun mukaan VPL-kuljetukset toimivat aiemmin paremmin kuin Kela-kuljetukset. Nyt ero on kaventunut. Hän kertoo Veli merkulle aiemmin tänä kesänä sattuneesta vaaratilanteesta.

Veli oli tullut palvelutalosta iltapäiväksi kotiin vaimon luo. Merkuilla ei ole kotona sairaalasänkyä eikä miehen tarvitsemia hoitotarvikkeita, ja siksi paluukyyti oli tilattu hyvissä ajoin kello 18:ksi.

Kyytiä ei kuitenkaan kuulunut, ja Annuli Merkku soitti välityskeskukseen.

– Sieltä luvattiin olla yhteydessä viidentoista minuutin välein, mutta kello tuli 20 ja yhtään soittoa ei ollut tullut, Veli Merkku kertoo.

Annuli Merkku tietää, miten Veli siirretään sänkyyn tai vessanpytylle, mutta ei pysty tekemään sitä yksin. Veli painaa 160 kiloa ja siirtoon tarvitaan vähintään kaksi osaajaa. Lisäksi Veli tarvitsee yöksi happinaamarin ja muita hoitotarvikkeita.

– Hain tarvikkeet sairaalasta ja selvisimme yön, mutta siitä tuli yön yli jatkunut vaaratilanne, Annuli Merkku sanoo.

Kyytikin tuli, mutta vasta seuraavana päivänä kello 12.

VPL-kuljetuksiin näkövammansa takia oikeutetun asentajan Santeri Penttisen piti avata konepajan ovi vuosisopimusasiakkaalle eräänä kesäkuisena aamuna kello 7. Asiakkaan niittokone oli ollut Penttisen huollettavana. Penttinen asuu Jyväskylässä Vaajakoskella ja hänen työpaikkansa KoneeSi sijaitsee Kuokkalassa.

Penttinen tilasi taksin kello 6.10, ja hänen säännöllinen noutoaikansa on 6.45. Normaalisti auto ajaa matkan työpaikalle vajaassa vartissa.

Tuona aamuna taksin kyydissä oli Matkakeskukselle kello 6.48 jäänyt matkustaja ja siksi auto saapui hakemaan Penttistä vasta kello 7.

Kun Penttinen vihdoin saapui töihin parikymmentä minuuttia myöhässä, sopimusasiakas odotti jo pajan pihalla.

– Ei sopimusasiakasta ja valmista konetta voi seisottaa, Penttinen sanoo.

Penttisen mukaan nykyinen kyytijärjestelmä ei palvele asiakkaita eikä kuljetusyrittäjiä. Hän kertoo, että palvelua on pyöritetty heikolla menestyksellä kuutisen vuotta. Penttinen on antanut palautetta epäkohdista suoraan Jyväskylän kaupungin vammaisviranomaisille, koska kaupunki vastaa palvelusta.

Kuljettajat eivät sitoudu palveluun, vaan kyttäävät parempia kyytejä.

– Viime syksynä en meinannut päästä töistä kotiin. Kymmentuntisen työpäivän päätteeksi jouduin odottelemaan kyytiä puolitoista tuntia, kun kyytitilaus ei välittynyt autolle asti. Tänä kesänä en ole muutamana aamuna meinannut päästä töihin. Kuljettajat odottivat tolpalla ajoja, mutta tilaus ei vain tavoittanut autoja, Penttinen kertoo.

Penttisen työpiste pajalla eroaa muiden asentajien pisteistä järjestelmällisyydellään. Penttinen on hyvin heikkonäköinen ja näkee käytännössä vain valoja ja varjoja. Siksi hänen työkaluvaunussaan jokaisella työkalulla on tarkka paikkansa. Kaksi yleisintä lenkkiavainta kulkevat miehen taskussa.

Kun Penttinen työntää kädet kyynärpäitä myöten päältä ajettavan ruohonleikkurin sisälle, hän näkee sormillaan. Välillä paremmin näkevät kollegat auttavat häntä löytämään sopivan työkalun muualta pajasta, ja Penttinen taas tunnistaa sormillaan työkavereille koneiden uumenissa katseilta piiloon jääviä ongelmakohtia.

Ansiotyö on pienen vauvan isälle tärkeä.

– Meillä on reilusti asuntolainaa ja kotona remontti päällä. Vaimo on kotihoidontuella hoitamassa kymmenkuista vauvaa. Juuri nyt olen perheemme ainut tienaaja. Mitenköhän päiväkodissa suhtaudutaan, jos kyytipalvelun takeltelemisen takia haen lapsemme päiväkodista pari tuntia sen sulkemisen jälkeen, Penttinen kysyy.

Parhaillaan on menossa VPL-kyytien kilpailutus. Se etenee syksyn aikana.

Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden palvelupäällikkö Elina Hienola korostaa, että on tärkeää antaa palautetta jokaisesta myöhästymisistä, väärästä kalustosta ja jos kyyti ei ole koskaan saapunut. Hänen mukaansa palautteen määrä on vähentynyt vuoden vaihteessa tehtyjen muutosten jälkeen.

– Palautteissa on ajoittaisia piikkejä, mutta ne liittyvät usein festivaaleihin ja viikonvaihteisiin. Silloin autojen saamisessa on tavallista enemmän ongelmia, sanoo Hienola.

Palautteen tärkeyttä korostaa myös Keuruun vs. perusturvajohtaja Mari Kolu. Keuruulla palautetta kertyi eniten sen jälkeen, kun keuruulaisista tuli viime vuonna välityspalvelun asiakaita.

– Valituksia tulee edelleen. Reklamaatiot on tärkeää kertoa vammaispalvelun viranomaisille ja maakunnalliseen välityskeskukseen. Vain niiden pohjalta voimme tunnistaa puutteita ja kehittää järjestelmää, Kolu toteaa.

Santeri Penttisen mukaan monelle vaikeavammaiselle palautteen antaminen on hankalaa.

– Kuljetuspalvelua käyttävät ihmiset tarvitsevat usein monia kunnan tarjoamia palveluita. Palautteen antaminen, sähköpostien kirjoittelu tai muu kommunikointi ei ole heille lähimainkaan itsestäänselvyys, Penttinen toteaa.

Vammaispalvelukyydeissä asiakkaalle voidaan erityisestä syystä myöntää myös vakiotaksioikeus, mikäli se on asiakkaan toimintakyvyn tai kuljetustarpeen vuoksi perusteltua.

Siinä asiakas on oikeutettu käyttämään valitsemaansa kuljetuspalvelutuottajaa, jolla on kunnan kanssa sopimus. Asiakas valitsee omaan tarpeeseensa sopivan kuljetusyrittäjän ja tilaa matkan suoraan kuljettajalta.

Veli Merkku pohtii, voisiko hän saada vakiotaksioikeuden.

– Täällä Keuruulla on yrittäjä, jolla on pyörätuoliini sopiva kalusto.

Santeri Penttinen on saanut oivaa tukea työllistymiseensä yhteiskunnalta. Hän on oikeutettu ajamaan työmatkansa taksilla, mutta maksaa niistä linja-autotaksan. Työnantaja saa TE-keskukselta 50 prosenttia tukea Penttisen palkkakuluihin, ja sillä oli iso merkitys työllistymiselle.

Annuli Merkku pitää VPL-kuljetuksia tärkeinä, sillä ne tarjoavat henkireiän laitoksissa oleville potilaille. Hänen mielestään asiakkailla on kuljetuksiin selkeät ohjeet, mutta kyytien ontuminen heikentää arjen sujuvuutta.

Penttinen liittää ongelmat kilpailutukseen. Hänellä on selkeä ajatus, kuinka järjestelmä voitaisiin korjata.

– Kyydit tulisi hoitaa niin kuin muutkin kyydit, eli ensimmäinen sopiva auto lähtisi tolpalta hakemaan asiakasta asianmukaisella korvauksella. Näin myöhästymisiä ei tulisi, toteaa Santeri.

Vammaisten kuljetuspalvelu

Iso mahdollistaja vaikeavammaisille

Kuljetuspalvelu myönnetään vaikeavammaiselle, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jos tämän vamma tai sairaus tuo kohtuuttomat vaikeudet käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä.

Henkilö saa käyttöönsä vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asioimiseen ja virkistykseen, sekä lisäksi tarvitsemansa määrän opiskeluun ja työssäkäyntiin.

Henkilöt tilaavat matkan kyydinvälityskeskuksesta. Muulla tavoin tilattuja matkoja ei korvata. Paluukuljetuksen voi tilata samalla.

Jyväskyläläiset asiakkaat voivat käyttää VPL-kuljetuksia Jyväskylän kaupungin, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kuntien alueella.

Matkahinta vastaa linja-autoliikenteen taksoja.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut