Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Järvenpään taidemuseo kunnioittaa taiteilija Seppo Kärkkäisen muistoa – "Edelleen märkä maali hehkui kirkkaissa keltaisen sävyissä"

Kesäkuussa kuolleen Seppo Kärkkäisen teoksia nähdään syksyllä ryhmänäyttelyssä Järvenpään taidemuseossa.

Taidemaalari, abstraktin geometrisen taiteen tinkimätön tutkija ja taiteilijoiden edunvalvoja kuoli 10. kesäkuuta. Hän oli yksi Järvenpään Riihitien ateljeerivitalohankkeen käynnistäjistä ja asui siellä kuolemaansa saakka.

Järvenpään taidemuseon yleisötyön amanuenssi Pinja Petäjä vieraili kesän alussa haastattelemassa Kärkkäistä Riihitien ateljeerivitalosta kertovaa näyttelyä varten.

– Taiteilija esitteli ateljeessaan syntyneitä maalauksia ja muisteli Riihitien ateljeerivitalohankkeen vaiheita, Petäjä kertoo taidemuseon muistokirjoituksessa.

Mukana ovat myös taiteilijan tuoreimmat maalaukset, joiden maali oli juuri ehtinyt kuivua.

Kärkkäinen oli vuonna 1967 Järvenpäähän valmistuneen, Kirmo Mikkolan suunnitteleman ateljeerivitalon alulle panevia voimia.

Kärkkäinen vaikutti järvenpääläiseen kulttuurielämään monella tavalla.

Järvenpäähän perustettiin 1960-luvun lopulla kulttuurilautakunta, johon kuuluivat Seppo Kärkkäisen lisäksi Outi Ikkala (1935–2011) ja säveltäjä Paavo Heininen (1938–2022).

Taidemuseon kirjoituksessa muistellaan, miten taiteilijat perustivat kaupunkiin monitaiteisen tapahtuman nimeltään Art-Farmi, jota järjestettiin 1960–70-lukujen taiteessa Seutulan kartanon navetassa.

Kärkkäisen teoksia on muun muassa Suomen valtion, Ateneumin, Porin taidemuseon, ja Järvenpään kaupungin kokoelmissa.

Kärkkäisen teoksia oli laajasti esillä Järvenpään taidemuseolla Outi Ikkalan kanssa Taiteilija ja hänen miehensä -yhteisnäyttelyssä vuonna 2012.

Ennen avajaisia taiteilija saapui paikalle ja totesi, että yksi hänen teoksistaan oli ripustettu väärin päin.

Museotyöntekijät ottivat valkoiset hanskat käteensä ja olivat valmiina kääntämään teoksen, mutta taiteilija sanoikin,että itse asiassa työ toimii hyvin juuri noin.

– Ja se on hemmetin hyvän sommitelman merkki se, Pinja Petäjä kertoo Seppo Kärkkäisen todenneen pilke silmäkulmassa.

Tuolloin yhteisnäyttelyn avauksessa taiteilija Seppo Kärkkäinen tutki omien töidensä ja Outi Ikkalan teosten ripustusta taidemuseossa. Hän hymyili tyytyväisenä.

– Hienosti tehty. Olen päässyt helpolla, hän kiitteli museohenkilökuntaa Keski-Uusimaa-lehden haastattelussa.

Taiteilijapariskunnan teoksista olisi saanut näyttelyn kolmeen kerrokseen. Valinta piti tehdä 400 teoksesta.

Pielisjärvellä syntynyt Seppo Kärkkäinen aloitti taideopintonsa Vapaassa taidekoulussa 1956 opettajinaan Sam Vanni (1908–1992) ja Unto Pusa (1913–1973).

Pusan erikoisluokan oppilasta muodostui Ryhmä 4, johon kuuluivat Kärkkäisen lisäksi Tor Arne (1934), Erkki Hienonen (1933–2020) ja Kauko Hämäläinen (1928–1986).

Ryhmää yhdisti konstruktivismi, eli sellainen ei-esittävä taide, jonka keskiössä on maalauksen rakenne.

Kärkkäinen debytoi ryhmän ensinäyttelyssä 1959 Bäcksbackan Taidesalongissa.

1970-luvulla Kärkkäinen oli mukana myös Dimensio-taiteilijaryhmässä sekä 12 taiteilijaa -ryhmän näyttelyissä.

Hän esiintyi myös kansainvälisissä konstruktivismi-näyttelyissä sekä piti näyttelyitä muun muassa Galerie Artekissa.

Kärkkäinen avioitui opiskelutoverinsa Outi Ikkalan kanssa vuonna 1960. Riihitiellä taiteilijapariskunta jakoi ateljeen ja maalasi siellä usein selät vastakkain, toinen toisensa ateljeekriitikkoina toimien.

Opettajalla ja ystävällä Sam Vannilla oli suuri vaikutus Kärkkäiseen.

Hän avusti Vannia seinämaalausten työstämisessä ja toteutti myöhemmin myös itse teoksia julkiseen tilaan, kuten seinämaalauksen Hakaniemien virastotaloon 1976.

Seppo Kärkkäinen tunsi laajasti taidetta ja sen historiaa; häneen vaikuttivat merkittävästi muun muassa Victor Vasarely, jonka hän myös tunsi henkilökohtaisesti sekä geometrisen abstraktion pioneeri Sophie Taeuber-Arp, kreikkalainen säveltäjä-arkkitehti Xenákis ja hollantilaisen taiteen mestari Jan Vermeer.

Kärkkäinen tutki taiteessaan väriä, muotoa ja niiden aikaansaamia liikevaikutelmia katsojan verkkokalvolla.

Maalaukset syntyivät tarkasti sommitellen ja usein teippiä ja viivoitinta käyttämällä.

– Ateljeevierailulla näin Kärkkäisen juuri valmistuneita teoksia, joissa hän oli kääntänyt maalauskankaan vinottain ja edelleen märkä maali hehkui kirkkaissa keltaisen sävyissä, kertoo Pinja Petäjä taidemuseon muistotekstissä.

1970-luvulta eteenpäin Kärkkäinen käytti energiaansa taiteilijoiden etujen ajamiseen. Kärkkäinen oli mukana asiantuntijana Valtion taideteostoimikunnassa, toimi Taidemaalariliiton puheenjohtajana, Taiteilijaseuran varapuheenjohtajana sekä Taideakatemian hallituksen jäsenenä.

Kärkkäinen opetti Taideteollisessa korkeakoulussa aina vuoteen 1995 saakka.

Seppo Kärkkäisen teoksia nähdään Järvenpään taidemuseon Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa -ryhmänäyttelyssä16.10.–26.2.2023.