Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Asumismenojen nousua ajaa energian kallistuminen. Tästä syystä asumismenojen kehitys riippuu pitkälti asumis- ja lämmitysmuodosta.
Tämä käy ilmi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:ltä tilaamasta selvityksestä.
– Energian hintakriisissä vuokralla asuvat ovat lyhyellä aikavälillä paremmassa tilanteessa kuin omistusasujat. Vuokranantajat eivät pysty siirtämään vastikkeiden nousua täysimääräisesti vuokriin, arvioi PTT:n ekonomisti Veera Holappa tiedotteessa.
Omakotitaloissa selvityksen mukaisissa esimerkeissä asumismenojen ennustettu kasvu on muita kovempaa.
Erityisesti energian hinnan nousu heikentää omakotitaloasujien tilannetta. Hintojen nousu osuu etenkin eläkeläistalouksiin, sillä omakotitalossa asuvilla eläkeläisillä energiamenojen osuus nettotuloista on suuri. Ennusteen mukaan esimerkiksi öljylämmitteisessä talossa yksin asuvan eläkeläisnaisen asumismenot lohkaisevat lähes 63 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, eläkeläispariskunnilta hieman alle 30 prosenttia.
– Asumismenot tulee nähdä kokonaisuutena. Tutkimuksessa tarkasteltujen korjauskulujen lisäksi omakotitaloihinkin on lähivuosina tulossa muitakin merkittäviä korjauskustannuksia muun muassa uhkaavien energiatehokkuusvaatimusten vuoksi. Omakotitaloasukkaiden pitäisi pystyä varautumaan myös näihin kasvaviin kustannuksiin, sanoo Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander tiedotteessa.
Selvityksen mukaan asumismenojen ohella myös ruuan ja liikkumisen kallistuminen syövät kotitalouksien ostovoimaa rajulla tavalla. Tästä syystä kotitaloudet eivät kykene kannattelemaan Suomen taloutta tänä eikä ensi vuonna. Asumis- ja energiamenojen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista puhkaissee tänä vuonna 30 prosentin rajan. Kotitalouksien väliset erot ovat suuria.
– Kuntien ja valtion ei pidä nyt lisätä kotitalouksien kustannustaakkaa, vaan päinvastoin auttaa käytettävissä olevin keinoin kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiankäytön vähentämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä, unohtamatta varautumista myös välttämättömiin tuleviin korjaustarpeisiin, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.