Keusote hakee myös harmaita panttereita tarjoamalla juuri omannäköistä työtä.
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä on huutava pula lääkäreistä.
– Yhteensä on noin 40 lääkärin vaje. Palvelun tuotannon turvaamiseksi Keusote myös ostaa eri tavoin lääkäripalveluja, kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo.
Keusoten 170 lääkärivakanssista täytettynä on 80 prosenttia.
– Suurin puute on terveysasemien hoitaja–lääkärivastaanotolla, missä vakansseista on täytettynä vajaat 70 prosenttia.
Laitinen-Parkkonen kuvaa lääkäripulan olevan konkreettista ja vaikeuttavan kuntayhtymän toimintaa.
– Kiireelliset asiat hoidetaan välittömästi, mutta kiireettömässä hoidon saatavuudessa on viivettä. Lääkäripula näkyy erityisesti pienillä terveysasemilla, minne lääkäreiden rekrytointi on erityisen haasteellista.
Kysymykseen, kuinka paljon Keusoten kokoisella alueelle tulisi olla lääkäreitä, kuntayhtymän johtaja ei anna yksiselitteistä numeroa vastaukseksi.
– Oleellisinta on määritellä, miten asukkaiden palvelut tuotetaan. Keinovalikoimassa on muutakin kuin yksinomaan oma tuotanto.
Tälläkin hetkellä Keusote hakee vakituiseen virkasuhteeseen useampaa lääkäriä. Tilanne ei ole poikkeuksellinen.
– Tilanne on ollut sama koko tämän vuoden ja lomakuukausina vaje on ollut suurempi, Laitinen-Parkkonen toteaa.
Lääkärien vaihtuvuuteen kuntayhtymän johtaja ei ota kantaa.
– Sijaisia meillä on jatkuvasti, sillä toimimme nuorten lääkäreiden koulutuspaikkana eli olemme opetusterveyskeskus.
Keusotessa onkin haku myös erikoistuvista lääkäreistä, amanuensseista ja kandeista. Työyhteisön maineella on oma merkityksensä, kun lääkäriopiskelijat hakevat oman alansa työtehtäviä.
Keusotessa on kiinnitetty erityistä huomiota kesäkandien perehdytykseen, mistä kuntayhtymä onkin saanut hyvää palautetta.
– Koulutuspaikkakyselyssä on ollut vaihtelua eri toimipisteiden välillä. Maantieteelliset syyt kuten työmatkojen pituudet myös vaikuttavat toimipisteeseen töihin hakeutumiseen ja lääkäripulaan.
Kilpailussa niin lääkäreistä kuin lääketieteen opiskelijoistakin Keusoten haasteena on tunnettuus.
– Keusoten alueen kunnat tunnetaan hyvin, mutta valtakunnallisesti Keusotea työnantajana ei vielä tunneta riittävän hyvin. Rekrytoinnissa tähän on kiinnitetty huomioita muun muassa tekemällä Keusotea alueena ja työnantajana tunnetuksi, kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Keusoten ”harmaa pantteri” -haku. Omilla verkkosivuillaan Keusoten kysyy, oletko jo harmaa pantteri, joka haluaa yhdistää työnteon jatkamisen, mutta myös vapaa-ajan lisääntymisen.
Kuntayhtymä kertoo pystyvänsä muokkaamaan harmaan pantterin työtehtävät tämän osaamisen sekä kiinnostuksen mukaan juuri sellaiseksi ja sen pituiseksi, mikä tälle sopii. Työtä voi rekrytointi-ilmoituksen mukaan tehdä niin osa-aikaisena kuin etänäkin. Harmaita panttereita houkutellaan lupauksella rakentaa yhdessä sellainen työ, joka on juuri oman näköinen.
Ovatko harmaat pantterit olleet kiinnostuneita Keusotesta?
– Olemme monimuotoinen työpaikka ja arvostamme kaikkien työtekijöiden osaamista, emmekä seuraa työntekijöiden määrää ikäryhmittäin, Laitinen-Parkkonen vastaa ja lisää:
– Oman työn hallittavuus on tärkeää kaikenikäisille.