Viimeinen ruispala jäi pussin pohjalle homehtumaan ja se pitää heittää pois. Leipomoyritys Vaasan kertoo, että tällaisella pieneltäkin tuntuvalla leipähävikillä on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ruoantuotannon kestävyyden vaalimisessa.
– Yksikin biojätteeseen heitetty pala ruisleipää aiheuttaa sen muovipakkauksen valmistusta suuremman ympäristökuorman. Muovin hyvät ominaisuudet omaavia uusia pakkausmateriaaleja on toki kehitteillä ja uskon, että näemme niitä pian käytössäkin, toteaa tiedotteessa Vaasan Oy:n liiketoimintajohtaja Minna Cousins.
Vaasan huomauttaa, että kun leipä päätyy roskiin, kaikki sen valmistukseen ja kuljettamiseen käytetyt raaka-aineet ja energia on kulutettu turhaan.
Suomalaiset heittävät edelleen paljon leipää pois, mutta tilanne on parantunut. Vaasanin teettämän kyselytutkimuksen ensimmäisenä tutkimusvuonna 2017 useampi kuin joka neljäs vastaaja ilmoitti heittävänsä leipää roskiin viikoittain, kun toissa vuonna sitä teki enää 16 prosenttia vastaajista.
Hävikkiä syntyy myös leipomossa. Vaasan kertoo, että hävikki käytetään kuitenkin tarkasti hyväksi.
Leipäjätteestä valmistetaan muun muassa polttoainetta ja kuplia virvoitusjuomiin.
– Avasimme kesällä Vantaalle uuden palaleipälinjaston, jolla taikinahävikki minimoidaan uuden teknologian avulla. Jokapäiväisen leivän menekin vaihtelu on suurta ja vaikeasti ennustettavaa, joten hävikkiä on vaikea välttää kokonaan. Leipomoilla syntyvä biojäte kuljetetaan konsernimme omalle elintarvikejätteen kierrätyslaitokselle, missä siitä syntyy raaka-ainetta biopolttoaineelle, rehulle ja hiilihapolle juomateollisuuteen, Minna Cousins kertoo tiedotteessa.
Hävikkiviikkoa vietetään 12.–18.9.