Taiteilijakoti Erkkolan Onni yksillä – kirjailijakohtaloita -näyttelyssä esitellään kirjailijoita Aleksis Kivestä 1920-luvun Tulenkantajiin ja modernisteihin kuten Mika Waltariin ja Saima Harmajaan asti. Näyttely avautuu keskiviikkona 21.9. ja on esillä 11.12. asti.
Lisäksi esillä on kirjailijoista tehtyjä muotokuvia sekä kirjojen kuvituksia. Näyttely juhlistaa Minä elän! – Aleksis Kiven kuolemasta 150 vuotta -teemavuotta.
Aleksis Kiven vaatimaton kuolinmökki Rantatien varrella on kiehtonut useita näyttelyn kirjailijoita. Runoilija J. H. Erkko rakennutti oman kotinsa vastapäätä Kiven viimeistä asuinpaikkaa. Runoilija Uuno Kailas vieraili Rantatiellä vuonna 1925 ja kirjoitti runon mökin vieraskirjaankin.
Taidemaalari Pekka Halosen hyvä ystävä runoilija Eino Leino ja Halosen lasten kotiopettaja runoilija Juhani Siljo asuivat Tuusulassa 1900-luvun alkupuolella. Halonen on tehnyt Siljosta useita piirroksia ja muotokuvia. Leino seurusteli runoilija L. Onervan kanssa vuosina 1908–1909. Erkko oli tavannut joskus myös nuoren runoilijattaren ja keksi tälle taiteilijanimen L. Onerva.
Erkkolan näyttelyssä on esillä kirjailijamuotokuvia etenkin WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelmasta, mutta myös muista julkisista ja yksityisistä kokoelmista.
Kuvanveistäjä Essi Renvall sai vuonna 1942 suurtilauksen tehdä muotokuvat WSOY:n kirjailijoista. Erkkolassa on esillä Renvallin pronssimuotokuva runoilija Saima Harmajasta vuodelta 1943 ja marmorinen muotokuva kirjailija Helvi Hämäläisestä vuodelta 1942. Renvallin kädenjälkeä on myös suurikokoinen Uuno Kailaan kipsimuotokuva, jota ei ole aiemmin nähty näyttelyissä.
Nuorena keuhkotautiin kuollut taidemaalari Väinö Kunnas kuului myös Tulenkantajiin 1920-luvulla. Hän maalasi vuonna 1928 ryhmän johtohahmosta Olavi Paavolaisesta muotokuvan frakkipukuisena salonkileijonana.
Kunnas maalasi ryhmän naisrunoilijasta runoilija Elina Vaarasta vuonna 1928 modernin, liki kubistisen muotokuvan. Kunnaksen Sylvi-vaimon maalaama myöhäisempi muotokuva Vaarasta on herkkyydessään ekspressiivisempi elämän kolhiman naisen kuvaus. Väinö Kunnaksen muotokuva runoilija Katri Valasta vuodelta 1929 on voimakassävyinen ja ekspressiivisesti kuvaa myös Valan runojen tunnelmia.
Tuusulan museoiden tiedotteessa kerrotaan lisäksi että pohjalaiselta taidemaalari Eemu Myntiltä on esillä pieni ilmeikäs akvarelli nuoresta L. Onervasta vuodelta 1922 sekä ekspressiivinen kuvaus kirjailija Mika Waltarista. Erkki Kuloveden suurikokoinen muotokuva F. E. Sillanpäästä on vaikuttava jo kooltaan. Matti Visannin, Riitta Nelimarkan, Rut Brykin ja Martta Wendelinin kuvitusten kautta välittyy kuvaa myös kirjailijoiden tuotannosta.
Onni yksillä – kirjailijakohtaloita 21.9.–11.12. asti Taiteilijakoti Erkkola, Rantatie 25. Avoinna ke–su 12–17. Pääsymaksut 6/4/2 euroa, Museokortti-museo.