Pähkinämäen metsä on kauttaaltaan kosteaa ja tuoretta lehtoa. Noin puolet alueesta on lehtipuuvaltaista lehtoa, jonka puusto koostuu pääasiassa harmaalepästä ja koivusta, joiden lisäksi joukossa on myös haaparyhmiä. Runsaassa pensaskerroksessa kasvaa muun muassa kookasta tuomea ja taikinamarjaa. Alueella on tasaisesti lehtilahopuuta. Toisella puoliskolla puusto koostuu paikoitellen järeistä kuusista ja lehtipuista. Kooltaan Pähkinämäen metsä on 3,6 hehtaaria.
Savikulman lehto on arvokas lehtometsä, joka rajautuu länsiosastaan Keravanjokeen. Alueella esiintyy valtakunnallisesti erittäin uhanalaista (EN) runsasravinteista lehtoa (imikkä-lehto-orvokkityyppi Pu-ViT) sekä vaarantunutta (VU) kosteaa käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) lehtoa. Puustoltaan alue on pääosin järeää kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja kookasta haapaa. Paikoin tiheä pensaskerros koostuu lehtipuiden taimien ohella lehtokuusamasta, taikinamarjasta ja tuomesta. Lehtolajistoon kuuluu mm. vaatelias lehtoimikkä, keltavuokko, kevätlinnunherne ja mustakonnanmarja. Lahopuuta on runsaasti. Kooltaan uusi luonnonsuojelualue on 1,0 hehtaaria.
Sarvikallion luonnonsuojelualueen laajennusalue muodostuu pääasiassa tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden kuusivaltaisista metsistä, joissa on kohtalaisesti lahopuuta. Osa alueesta on runsaslahopuustoista turvekangasta. Alueeseen kuuluu myös lehtipuuvaltaisia lehtoja sekä liito-oravan elinalueeksi hyvin soveltuvaa suojaista lehtokuusikkoa, jossa kasvaa useita haaparyhmiä. Alue rajautuu aiemmin perustettuun Sarvikallio Suomi 100 -luonnonsuojelualueeseen ja laajentaa suojelualuekokonaisuutta. Koko Sarvikallion alue on osa Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ylläpitämää virkistysaluetta, jonka läpi kulkee ulkoilureitti. Kooltaan uusi luonnonsuojelualue on 12,9 hehtaaria.