Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Keravalainen Anne tekee kalanperkeistä vaatteita ja koruja – hän haaveilee puvustavansa Jenni Haukion haukimekkoon Linnan juhliin

Kalatiskillä useimmat ottavat mukaansa fileet ja jättävät perkeet kauppaan.

Keravalaiselle perinneparkitsija Anne Jouhtiselle nahat, rangat ja kalanpäät ovat korujen, laukkujen ja taulujen materiaalia.

– Suunnittelen taideteosta suuren hauen leukaluista. Evät, suomut ja silmän linssit käytän koruiksi, hän kertoo.

Keravan Saviolla asuva Jouhtinen teki pitkän uran tanssija-koreografina, jolla oli freelance-töitä Tanssiteatteri Kaien lisäksi muun muassa Kansallisopperassa ja Tanssiteatteri Raatikossa.

Kymmenisen vuotta sitten hän loukkaantui, jonka jälkeen hän kouluttautui perinnenahkuriksi ja käsityömestariksi.

– Minua kiinnostaa kiertotalous ja suomalais-ugrilainen ja kalevalainen perinne. Haluan viedä eteenpäin tätä vanhaa taitoa. Pidän kursseja muun muassa Keravan opistossa.

Sodalle ei näy loppua – Järvenpään Käsintekijät jatkaa keräystään ukrainalaisille

Parkittu kalannahka on kestävää materiaalia.

Anne Jouhtinen käyttää pyydetystä kalasta kaiken mahdollisen, kun sen liha on syöty.

– Se on tapani kunnioittaa luonnonvaraisia eläimiä, jotka ovat menettäneet henkensä ihmisen vuoksi. Käyttämättä jäävät vain sisuskalut, jotka päätyvät eineeksi luonnon kiertokulkuun.

Haarukka menee tuoreen kalan nahan läpi, mutta parkitsemalla siitä saadaan kestävää ja ommeltavaa materiaalia.

Muotiteollisuudessa käytettävä kalannahka parkitaan maailmalla usein ympäristöä kuormittavalla kromilla.

– Itse käytän perinteisiä tapoja kuten munaa, ruokaöljyä, mäntysuopaa ja puunkuorta. Eläinperäistä parkitusmateriaalia saan riistan aivoista, jolla esimerkiksi norjanlohen nahka parkkiintuu valkoiseksi.

Aluksi kalannahka kaavitaan puhtaaksi kaikesta ylimääräisestä. Puhdistaminen on tärkeää, jotta madehame tai nikamista tehdyt korvakorut eivät haise kalalle.

Nahan käsittelyä varten Jouhtinen kuivaa leppää, kuusta, koivua ja pajua, joiden kuoren alla on parkkiaineita eli tanniineja. Ne antavat nahalle kestävyyttä ja väriä.

Parkitusta nahasta syntyy Jouhtisen käsissä vaatteita kuten rukkasia, hattuja ja muita vaatteita.

Isoimpia töitä ovat madehame sekä värjätystä hauesta tehdyt kietaisuhame ja viittamainen keeppi.

Linnan juhlissa on nähty hänen valmistamat kuhanluukorvakorut ja kuhannahkainen rannerengas. Juhlava haukihame sopisi itsenäisyyspäivän vastaanotolle vaikkapa luonnonsuojelusta kiinnostuneen Jenni Haukion ylle.

Jouhtinen käsittelee kalojen lisäksi luonnonvaraisia nisäkkäitä. Syksy on perinneparkitsijalla kiireistä aikaa, kun metsästäjät tarjoavat hänelle saaliinsa nahkoja ja luita.

– Minulla on hyvä verkosto. Kalaa ja perkeitä saan kalastajilta ja lähikaupan kalatiskiltä. Peuroja ja kauriita saan Tuusulassa ja Keravalla toimivilta metsästysseuroilta.

Anne Jouhtisella ei ole verkkokauppaa, ja hänen tuotteita voi tiedustella meilillä.

– Korujani on myynnissä Keravan taidemuseo Sinkassa sekä joulun alla tapahtumissa Keravalla ja Jyväskylässä.

Perinneparkitseminen liitettiin vuonna 2021 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.