Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tiesitkö? Näin valmistuu suomalaisten suosikkikahvi – tuusulalainen Maria maistelee työpäivän aikana jopa 300 kuppia kahvia

Meiran kahvipaahtimo Helsingin Vallilassa on yksi harvoja työpaikkoja, jonka ohikulkija voi tunnistaa nenänsä avulla. Miellyttävä kahvin tuoksu on leijaillut paahtimon tiloissa ja ympäristössä jo vuodesta 1935 lähtien, jolloin silloinen SOK:n paahtimo siirtyi Vallilaan. Paahtimo on sittemmin irtautunut SOK:sta, ja vuodesta 2002 lähtien se on ollut itsenäinen toimija.

Tässä Suomen toiseksi suurimmassa kahvipaahtimossa valmistuu parhaina päivinä jopa 200 000 pakettia kahvia. Meiran tunnetuimpia kahvimerkkejä ovat Kulta Katriina, Saludo ja Segafredo.

Kahvin matka kahvipensaan marjasta valmiiksi juomaksi suomalaiseen kahvipöytään kestää arviolta puoli vuotta. Meiralla kahvituotteiden parissa työskentelee lähes sata ihmistä.

Kahvi on alun perin lähtöisin Etiopiasta, mutta Meiralle raakakahvia tuodaan eniten Väli- ja Etelä-Amerikasta. Suurimpia tuontimaita ovat Honduras, Brasilia ja Kolumbia, ja yhteensä kahvia tulee 10–15 eri maasta.

– Kahvin laatu, sosiaalisen vastuun toteutuminen ja totta kai myös kahvin hinta vaikuttavat siihen, mistä maista kahvia tuodaan. Esimerkiksi juuri Hondurasin kanssa meillä on ollut pitkä ja toimiva kumppanuus, selvittää Meiran strategia-, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Heidi Päiväniemi.

Alkuperämaassa kahvimarjoista poistetaan hedelmäliha, jonka jälkeen pavut kuivataan ja lopulta ne laivataan Eurooppaan ja Suomeen. Meiralle kahvipavut saapuvat pääosin 60 kilon juuttisäkeissä.

Kaikki raakakahvierät päätyvät aluksi Meiran laboratorioon maistettavaksi ja analysoitavaksi. Laboratoriossa tuusulalainen raakakahviasiantuntija Maria Ilvesaho sekä laborantti Tiina Salenius maistavat normaalina työpäivänä peräti 100–300 yksittäistä näytekuppia.

– Isompi määrä vaikuttaisi jo yöuniin, Salenius selittää.

Laboratoriossa kahvi keitetään pannulla. Tämä johtuu naisten mukaan siitä, että suodattimeen jää aina jonkin verran kahvipapujen sisältämää rasvaa ja aromeja. Pannulla valmistettaessa rasva ja aromit tulevat kahvin mukana, jolloin maku on pyöreämpi ja parempi.

– Yhtä oikeaa tapaa kahvin valmistamiseen ei sinänsä ole. Esimerkiksi enolleni, joka on sattumoisin Keski-Uusimaan pilapiirtäjä Make eli Markku Haapaniemi, maistuu mikrossa lämmitetty kahvi. Sekin on ihan okei, mutta joskus olen vihjannut, että toisilla tavoilla voisi syntyä parempaa kahvia, Tiina Salenius naurahtaa.

Aisteihin pohjautuvassa työssä makumuisti on kehittynyt niin, että naiset pystyvät yhdellä siemaisulla maistamaan, onko kahvi odotetun makuista ja onko kaikki kunnossa.

– Itse tulin taloon 20 vuotta sitten harjoitteluun, ja sillä tiellä ollaan. Työ on kiehtovaa, koska kahvissa on niin paljon eri makuja. Juon kahvia myös vapaa-ajallani. Oma suosikkini on Kulta Katriinan tumma paahto, Maria Ilvesaho selittää.

Kahvierän hyväksymisen jälkeen se toimitetaan paahdettavaksi ja jauhettavaksi. Esimerkiksi perinteiseen Kulta Katriinaan sekoitetaan useampaa eri kahvilaatua. Kahvierää paahdetaan 6–8 minuuttia paahtomaljassa, joka lämmitetään kaasulla 200–230-asteiseksi. Paahtamisen jälkeen kahvipavut jauhetaan ja pakataan.

Koko prosessi on automatisoitu, mikä takaa tasaisen laadun. Kuitenkin ihmisten rooli laadunvalvonnassa paahdon ja jauhamisen aikana on edelleen keskeinen. Kahvin valmistusprosessi on perinteikäs; kahvia on valmistettu paahtimossa lähes samalla tavalla jo vuosikymmeniä, lähinnä pakkauspuolen linjastoa on kehitetty edelleen.

– Pakkaukset ovat kehittyneet ilmatiiviiksi niin, että ne suojaavat kahvia hapelta, valolta ja kosteudelta. Kahvi pitäisikin aina säilyttää omassa pakkauksessaan, jotta se ei pääse hapettumaan ja laimentumaan, sanoo tuotantopäällikkö Ilkka Rissanen.

Suomalaiset ovat jo vuosikymmenten ajan olleet ahkerimpia kahvinjuojia koko maailmassa. Suomessa kulutetaan paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa henkilöä kohti, mikä tarkoittaa 1 100 kupillista vuoden aikana.

Mitään selkeää yksittäistä syytä suomalaisten kahvi-innostukselle ei Meiralla löydetä.

– Ehkä kahvi rytmittää mukavasti päivää ja sosiaalisia tilanteita. Se kuuluu arkeen ja juhlaan ja on luonteva tapa olla tekemisissä toisen ihmisen kanssa. Valon määrän vaihtelu voi myös vaikuttaa, koska kahvi on virkistävä juoma, Heidi Päiväniemi miettii.