Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vedenhaltija pulpahtaa pian pinnalle Järvenpään keskustassa – kiertoliittymään nousee 7,6 metrinen taideteos

Järvenpäähän on tulossa lisää kiertoliittymätaidetta, kun Helsingintien ja Mannilantien kiertoliittymään pystytetään pian Vedenhaltija-niminen teos.

Kuvanveistäjä, kuvataiteilija Hans-Christian "HC" Bergin suunnittelema 7,6 metrinen teos pystytetään Bulevardikorttelin vieressä sijaitsevaan uuteen kiertoliittymään loppuvuodesta. Tässä vaiheessa teoksesta on esillä vasta luonnos, mutta lopullinen teos koostuu laserleikatuista ja jauhemaalatuista alumiiniputkista.

Kyseinen teos valittiin paikalleen kolmen ehdokkaan joukosta. Valinnan teki moniammatillinen taidetyöryhmä.

Taidetyöryhmä katsoi, että ehdotus on kansallisesti merkittävä, tarinallinen, visuaalisesti kiinnostava, rohkea ja veistoperinnettä uudistava.

Ehdotus nähtiin myös eräänlaisena vastinparina Kolmisoinnulle ja jatkumona Järvenpään kulttuuriperintöön, jossa on paljon tunnettuja hahmoja.

Valintakriteereinä olivat myös mm. omaperäisyys, turvallisuus ja havainnointi eri vuorokauden ja -vuodenaikoina, taiteellinen korkeatasoisuus, maisemallisuus, luonnonlyriikka, ja että teos tulkitsee taiteellisella vapaudella kaupungin historiaa.

– Myös teoksen tekninen toteutus ja paikan sekä sille ominaisten toimintojen huomiointi nähtiin tärkeänä osana valintapäätöstä. Lisäksi teoksen pitkäikäisyys ja huoltovapaus on voitava toteuttaa resurssiviisauden ja ekologisuuden näkökulmasta, kaupunki kuvaa tiedotteessaan.

Valintatyöryhmä tykästyi Vedenhaltijassa siihen, että suoraan edestä katsottuna teos näyttää katsojalleen ensin nuottiviivaston, joka inspiroi katsojan mielikuvituksen näkemään maagisen valon ja äänen värähtelystä veistetyn muodon. Kaukaa katsottuna teos muodostaa selkeän ja tunnistettavan figuurin, joka ei häviä sitä ympäröivään arkkitehtuuriin tai kaupungin hälyyn, vaan nousee siitä maamerkin tavoin irti. Hahmon alaosan katsottiin puolestaan kuvaavan kauniisti veden henkeä ja yläosa jatkavan kaareutumista hahmon koholla olevien käsien leikkiessä perhosilla.

– Työryhmä piti luonnoksen erilaisuutta eri katselukulmista kiinnostavana ja kaupunkitilaan vaihtelevuutta tuovana. Luonnos on osaksi läpinäkyvä, mikä tuo teokseen muuntuvuutta. Inhimillinen ja omassa maailmassaan kulkeva ihmishahmo saa katsojan tulkitsemaan veistoksen tunnetilaa herättäen erilaisia ajatuksia ja tulkintoja, tiedotteessa kuvataan.

Taiteilija HC Berg kuvaa veistosta katsojaa osallistavaksi, joka luo vahvan interaktiivisen dialogin ympäristön kanssa.

– Se herättää kiinnostuksen ymmärtää paremmin itseämme ja subjektiivista todellisuuttamme. Vedenhaltijan ja luonnon välinen tasapaino on muistutus siitä, että luonnonoikeuden tasapaino ei ole itsestäänselvyys tai yksinoikeus meille ihmisille, vaan tarvitaan kauaskantoinen kokonaisvaltainen filosofia, jotta elämän monimuotoisuus jatkuisi planeetallamme, Berg sanoo.

Kaikkiaan kaupunki pyysi eri taiteilijoilta kolme erilaista luonnosta kiertoliittymään sopivasta teoksesta.

Oman luonnoksensa tekivät kuvataiteilija Kalle Nio ja kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen.

Nion Sadepilvi-teoksessa oli ideana, että se muuttaisi olotilaansa sään mukaan; päivällä pilvi on kuin aineeton savu vangittuna teräshäkkiin ja illalla se muuttuu valaisimeksi, joka kiinnittää huomion itseensä valollaan, suunnitelmaluonnoksessa kuvaillaan.

Kaulasen Pilven reunalla -teoksesta kuvattiin löytyvän puolestaan useammalla kerralla uutta katsottavaa katselukulmista riippumatta.

– Se heijastaa käsityön tekemisen näkökulmaa teollisesti rakennetun ympäristön välillä, kantaa ajassa ja rauhoittaa välittäen ajatusta luontoykseydestä. Pilvet kytkeytyvät luonnollisella tavalla myös Tuusulanjärven ympäristön maisemiin ja kaupungissa vaikuttaneisiin kulttuurihenkilöihin.

Valintatyöryhmään kuuluivat puheenjohtaja, museopalveluiden päällikkö Jaana Tamminen, kuvanveistäjä Marjukka Korhonen, kuvataiteilija, Suomen Taiteilijaseuran edustaja Katri Naukkarinen, kulttuurijohtaja Pirre Raijas, vt. kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja Iiris Laukkanen, ts. kokoelma-amanuenssi Pinja Petäjä, kaupunkikuva-arkkitehti Maria Suutari-Jääskö, kaupunkitekniikan johtaja Mikko Autere, projektipäällikkö Miia Haikonen ja lukiolaiset Aurora Rybicki ja Elli Oikarinen.