Lähes tasan 30 vuotta sitten 18-vuotias Sami Taustila katosi kahdeksi päiväksi tietämättä itsekään, missä oli ollut. Salaisuus selvisi vasta vuosikymmenten päästä hypnoosissa.
Taustila uskoo tulleensa ufojen kaappaamaksi.
Kevätiltana 1992 Taustila ajeli Lempäälässä moottoriliikennetietä, kun hän äkkiä havaitsi edessään neljä punaista valopalloa vinoneliön muotoisessa kuviossa. Halkaisijaltaan parimetriset pallot lensivät noin 20 metrin korkeudessa.
Hetken kuluttua pallot siirtyivät auton sivulle, aivan sen viereen. Taustila pysäytti autonsa, muttei ehtinyt ulos autosta, kun alkoi tapahtua.
– En tiedä, miten kaikki kävi, mutta minut jotenkin siirrettiin auton ulkopuolelle. Ehkä se tehtiin auton sivuikkunan kautta. Sen jälkeen ei oikein ole muistikuvia, Nokialla asuva Taustila kertoo.
Tuhannet suomalaiset uskovat tänäkin vuonna nähneensä taivaalla ilmiön, jolle he eivät ole löytäneet luonnollista selitystä. Ufohavaintoja tehdään edelleenkin paljon, vaikkei niitä ole voitu tieteen keinoin todistaa oikeiksi.
Suomen ufotutkijat ry:n puheenjohtaja Heikki Kulju, 73, pitää Sami Taustilan kokemusta suomalaisittain hyvin harvinaisena.
– Ei se täysin ainutlaatuinen ole, mutta ei tämänlaisia tapauksia ole kovin monta ollut. Hyvin mielenkiintoinen ja voimakas kokemus, lapualainen Kulju arvioi.
Hänen mukaansa Suomen ufotutkijoille ilmoitetaan vuosittain noin 150 erilaista kummallista ilmiötä, joita niiden kokeneet eivät ole osanneet selvittää.
– Se määrä on vain jäävuoren huippu, sillä läheskään kaikki eivät uskalla kertoa kokemuksistaan. Aivan varmasti puhutaan tuhansista selittämättömistä ilmiöistä.
Kulju ja Taustila esiintyvät myös Ylen uudessa Ufotutkijat-sarjassa.
Kun kello pysähtyi kuolinhetkellä – Yliluonnollisista kokemuksista voi kerrankin puhua vapaasti
Kun Sami Taustila rajun kokemuksensa jälkeen palasi tajuihinsa, hän koki olevansa sisällä eräänlaisessa avaruusaluksessa – muttei suinkaan yksin.
– Edessäni seisoi melkein ihmisenkaltainen miesolento, jolla oli pituutta parisen metriä. Hänellä oli maidonvärinen iho ja hyvin kaunis, ystävällinen hymy, Taustila kuvailee.
Valkea olento kommunikoi Taustilan kanssa telepaattisesti. Mitään tunnettua kieltä ei käytetty.
Kävi ilmi, että hän on peräisin Pleijadien eli Seulasten tähtijoukosta, joka sijaitsee Härän tähdistössä. Matkaa Seulasista maapallolle on kaikkiaan noin 440 valovuotta.
Alusta puolestaan kuljetti kolme noin puolitoista metriä pitkää, harmaata olentoa, joilla oli suuri pää ja suuret, mantelinmuotoiset silmät.
– Aluksessa oli paljon sellaista teknologiaa, joita en voinut alkuunkaan ymmärtää.
Pian alus saapui suureen rakennukseen ja Taustila tapasi lisää valkeita olentoja. Ensimmäinen olento kertoi, ettei Taustilalle tehtäisi mitään pahaa.
Humanoidirobotit opettavat maahanmuuttajille suomea työllistymisen edistämiseksi Turussa
Hänet istutettiin eräänlaisen monitorin ääreen ja hänelle näytettiin sen välityksellä monenlaisia asioita. Näytöissä olevat värit olivat hyvin voimakkaita ja vaikuttavia.
Lopulta Taustilalle kerrottiin, että hänen piti nyt päättää, haluaako hän palata maapallolle.
– Toinen vaihtoehto oli se, että nämä kauniit humanoidit halusivat viedä minut kotiplaneetalleen. Sanoin kuitenkin, että en voi lähteä perheeni luota kertomatta heille, mihin olen mennyt.
Lopulta olennot palauttivat kaapatun takaisin maan päälle, autoonsa.
Oudon ilmiön kokeneet voivat raportoida kokemastaan Heikki Kuljun edustamille Suomen ufotutkijoille, jotka tarvittaessa tulevat paikalle tutkimaan tapahtunutta tarkemmin. Heitä on koko maassa nelisenkymmentä, joista puolet on aktiivisia.
– Me emme suinkaan lähde liikkeelle selvittämään jokaista valoilmiötä, vaan sen pitää olla äärimmäisen mielenkiintoinen. Tapauskertomuksesta voi jo päätellä paljon, Kulju kertoo.
Ufotutkijat ovat viime vuosina käyneet paikan päällä selvittelemässä noin joka kuudetta heille ilmoitettua ilmiötä.
Tyypillisimmin oudot ilmiöt ovat Kuljun mukaan erilaisia valopalloja. Noin 80 prosenttiin näistä löydetään luonnollinen selitys, mutta noin joka viidenteen taas ei.
Osa ufohavainnoista on sellaisia, joissa on nähty maassa tai ilmassa selvä, metallinvärinen, esimerkiksi avaruusalukseksi luokiteltu esine.
Usko ufojen olemassaoloon ei ole Suomessa mitenkään harvinaista, kertoo ufokokemuksia ilmiönä tutkinut Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.
Tieteen tiedotus ry:n vuonna 2019 julkaisemassa Tiedebarometrissä kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, onko ulkoavaruudesta tehty maahan vierailuja. Tulokset olivat yllättäviä.
– Vaikka ufohavaintoja ei ole kyetty tieteen keinoin todentamaan, lähes joka viides vastaaja oli täysin tai lähes varma siitä, että näitä vierailuja on tehty. Se ei ole mikään pieni määrä, Sohlberg muistuttaa.
Hän on toimittanut yhdessä Jaakko Närvän kanssa kirjan nimeltä Arvoituksia avaruudesta (Gaudeamus 2020).
Se on ensimmäinen suomenkielinen, ihmistieteellisellä otteella kirjoitettu kriittinen teos ufouskomuksista ja -kokemuksista, ufouskonnollisuudesta sekä niiden perusteista ja taustoista.
Avaruusolentojen olemassaoloon vankasti uskovan Heikki Kuljun laskujen mukaan noin joka viidessadas ufohavainto koskee humanoideiksi arveltuja olentoja.
– Nämä havainnot ovat melko harvinaisia Suomessa, mutta muualla niitä on nähty paljonkin. Käytännössä jokainen niitä nähnyt ihminen on hyvinkin peloissaan, Kulju kertoo.
Hän itse uskoo siihen, että maapallon ulkopuolista älyllistä elämää on olemassa. Jos näin olisi, miksi ihmeessä humanoidit sitten tulisivat tutkimaan juuri maapalloa?
– Osa niistä on yksinkertaisesti uteliaita, mutta osa niistä on on taas huolissaan maapallon saastumisesta ja liikakansoituksesta.
Kuljun mukaan ufojen mielestä pahin uhka maapallon elämälle ovat kuitenkin ydinaseet.
– Ihmiskunta kuvittelee, että ydinaseiden vaikutus on vain hyvin paikallinen, mutta ne aiheuttavat tuhoa hyvinkin kauas avaruudessa.
Miksi mahdolliset havaitut humanoidit sitten mielletään juuri ihmistä muistuttaviksi olennoiksi, joilla on pää, kaksi kättä ja kaksi jalkaa?
– Ihmismielelle on tyypillistä hakea selittämättömistä näköhavainnoista selvää, tunnistettavaa hahmoa. On yleistä, että esimerkiksi hämärässä nähdyt kohteet voidaan mieltää ihmisenkaltaisiksi olennoiksi, vaikkei näin todellisuudessa olisikaan, Sohlberg kertoo.
Hänellä itsellään ei ole lukkoon lyötyä näkemystä siitä, voisiko maapallon ulkopuolella älyllistä elämää vaiko ei.
– On mielenkiintoista, että nykyisin yhä useampi tiedemies jättää tämän kysymyksen avoimeksi. Tieteen parissa ei siis täysin kategorisesti ajatella, etteikö ulkoavaruudessa voisi olla elämää, Sohlberg kertoo.
Nykyinen ufokulttuuri on hyvin monitahoinen ilmiökenttä.
Osa ufokulttuuria lähenee jo suoranaista uskonnollisuutta, josta yksi esimerkki on varsinkin ranskankielisessä maailmassa suosiota saanut raëlilaisuus. Sen kannattajat katsovat, että yliluonnolliset kokemukset ovat peräisin muinaisten ihmisten kohtaamisista avaruusolentojen kanssa.
Raëlilaisten mukaan alkukantaiset ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä oli kysymys, niinpä he ryhtyivät palvomaan olentoja jumalina.
Yhdysvalloissa puolestaan on kohistu siitä, että maan avaruushallinto Nasa on ensimmäistä kertaa paljastanut tapauksia, joille ei ole voitu antaa luonnollisia selityksiä.