Hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen toimii myös johtoryhmän puheenjohtajana.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulaisen johtajasopimukseen sisältyy, että hänellä on johtamisen tukena johtoryhmä, jonka asettaa hyvinvointialuejohtaja itse.
Millaisen johtoryhmän 1.1.2023 aloittava hyvinvointialue on saamassa?
– Valittuun johtoryhmään kuuluvat palvelujohtajat Susanna Pitkänen, Tiina Salminen, Mari Patronen ja Sirkku Pekkarinen-Keto, hallintojohtaja Petja Harakka, henkilöstöjohtaja Monica Hostio, integraatiojohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä, johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, rahoitus- ja talousjohtaja Päivi Tarsia ja tieto- ja digijohtaja Antti Ylä-Jarkko sekä viestintäpäällikkö Anu-Kaarina Suonpää ja nimetty pääluottamushenkilö/henkilöstön edustaja, luettelee Komulainen.
Hän itse toimii johtoryhmän puheenjohtajana.
Hyvinvointijohtajan ohella uusia jäseniä johtoryhmässä ovat yhteiskuntatieteiden maisteri, EMBA, M.A. in Social Sciences Mari Patronen ja valtiotieteiden maisteri Sirkku Pekkarinen-Keto.
Patronen toimi aiemmin virassa Tampereen ja Oriveden alueen ikäihmisten palvelujen palvelujohtajana. Pekkarinen-Keto toimi aiemmin virassa perhepalveluiden palvelujohtajana Kirkkonummella.
Muiden johtoryhmän jäsenten virat on täytetty sisäisessä haussa siten, että tehtävään ovat tulleet valituksi Keusoten johdossa vastaavaa virkaa johtaneet viranhaltijat: yleislääketieteen erikoislääkäri Susanna Pitkänen, kasvatustieteiden maisteri Antti Ylä-Jarkko, hallintotieteiden maisteri Päivi Tarsia, oikeustieteenmaisteri, varatuomari Petja Harakka, terveydenhuollon maisteri, eMBA Monica Hostio ja terveystieteiden tohtori, pMBA, Kristiina Kariniemi-Örmälä.
Poikkeuksena edelliseen on lääketieteen ja kirurgian tohtori Pirjo Laitinen-Parkkonen, joka toimi aiemmin Keusoten kuntayhtymän johtajana.
Hyvinvointialueella toimii kolme palvelualuetta: 1. Ikäihmisten ja vammaisten palvelualue, 2. aikuisten, mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluiden sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, 3. terveyspalveluiden, sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon palvelualue.
Palvelualueiden henkilöstöstä, toiminnasta ja taloudesta vastaa alueensa palvelualuejohtaja.
Lisäksi hyvinvointialueella toimii kaksi tulosaluetta. Ensimmäinen on strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuus, joka jakaantuu kahteen tulosalueisiin strategia, kehittäminen ja rahoitus sekä yhteiset palvelut. Toinen on hyvinvointi, terveys ja asiakkuudet, joka on läpileikkaava tulosalue hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa.
– Alustavasti lähdetään tällä organisaatio- ja johtamismallilla liikkeelle, ja tähän voi tulla vielä muutoksia, täsmentää Komulainen.
Hallintosäännön mukaan hyvinvointialueella on alueen johdon yhteistyöryhmä, jonka jäseninä ovat hyvinvointialueen alueen kuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat.
Alueen johdon yhteistyöryhmän tehtävänä on erityisesti alueellisen näkökulman huomioiminen hyvinvointialueen toiminnassa ja kehittämisessä.
Hyvinvointialueen pelastustoimen palvelut järjestetään kahden hyvinvointialueen yhteisenä toimintona.
Yhteistyösopimuksella on sovittu, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimi järjestetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaation osaksi.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 69 valtuutettua käyttävät alueensa ylintä poliittista päätösvaltaa ja vastaavat hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta.
Aluevaltuuston valitsema aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja puolestaan johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.
Hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä ja rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.