Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tuusulalainen Göran, 75, on luonut eniten keksintöjä Suomessa – "Vain ikiliikkujalle en ole patenttia hakenut"

Göran Sundholm, 75, pitää erittäin todennäköisesti hallussaan keksintöjen Suomen ennätystä.

Hänen ansioluetteloonsa kuuluu noin 190 Suomessa myönnettyä patenttia ja lisäksi yli 2 000 kansainväistä patenttia ja patenttihakemusta. Parisensataa hakemusta odottaa parhaillaan käsittelyä.

Sundholmin keksintöjen ansiota on muun muassa se, että risteilyaluksilla syttyvät tulipalot sammuvat nykyisin tehokkaasti pienellä vesimäärällä – ja etteivät Mekkaan saapuvat muslimipyhiinvaeltajat huku jätteisiin.

Tuusulassa asuva ja Vantaan Korsossa työskentelevä Sundholm teki ensimmäisen keksintönsä jo 17-vuotiaana, jolloin hän huomasi, että henkilöautoja kolaroitiin turhan paljon parkkipaikoilla. Tuolloin hän asui vielä Espoon Leppävaarassa.

– Moni puskuri meni lyttyyn, ja aloin miettiä, olisiko vesitäytteisestä puskurista vähentämään törmäyksissä tulleita vaurioita. Hain patenttia, mutta silloin hakemus ei sytyttänyt Patentti- ja rekisterihallitusta, eikä patenttia tullut.

Tämä ei kuitenkaan Sundholmia lannistanut, sillä ensimmäisen kaupallisen patentin Sundholm sai jo tasan puolisataa vuotta sitten, vuonna 1973. Sen jälkeen patentteja on tullutkin kuin liukuhihnalta.

– Ei keksintöjen patentointi sinänsä ole se päämäärä, vaan sen on tarkoitus suojata yrityksen liiketoimintaa. Patenttia voi hyvin ajatella ikään kuin vakuutuksena, joka antaa turvaa tulevaisuudessa, Sundholm luonnehtii.

Asianmukaisesti patentoidut tuotteet tuovat myös merkittävää lisäarvoa yrityksen myynnille ja markkinoinnille. Sundholm on perustanut useita yrityksiä, jotka hän on myöhemmin menestyksekkäästi myynyt.

– Yritys, jolla on patentoituja tuotteita, on usein huomattavasti arvokkaampi kuin yritys ilman patentteja. Se on tavallaan takuu siitä, että tuotteet on verifioitu, kertoo tuhansien patenttien mies.

Nykyisin Suomessa on voimassa peräti 50 000 patenttia.

– Tavanomaisimmat suomalaispatentit suojaavat tekniikan alan innovaatioita, esimerkiksi digitaalisen tiedonsiirron sekä mittaus- ja rakennustekniikan keksintöjä, kertoo johtava neuvontainsinööri Olli Sievänen Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Patenttihakemuksen laatiminen on vaativa prosessi. Hakemus pitää laatia huolellisesti, koska hakemukseen ei myöhemmin voi lisätä uutta asiaa.

Hakemuksessa keksintö pitää kuvata niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattilainen pystyy käyttämään keksintöä.

– Vaikeimmat osat hakemusta ovat patenttivaatimukset, joissa sanallisesti kuvataan se mitä halutaan suojata. Kun patentti myönnetään, hakemuksesta tulee patenttijulkaisu, joka määrittää patentin antaman suojan, Sievänen luonnehtii.

Jotta patentin hyväksyminen ei kaatuisi muotoseikkoihin, hakemuksen tekemiseen voi käyttää patenttiasiamiestä.

– Kahdesta ensimmäisestä patenttihakemuskokemuksesta viisastuneena en ole enää lähtenyt räpeltämään patenttihakemusten teossa, sillä se vaatii paljon osaamista.

Yksi Sundholmin menestyksekkäimmistä keksinnöistä on ollut Hi-Fog-vesisammutusjärjestelmä. Innovaation juuret juontavat vuoteen 1990, jolloin Norjan ja Tanskan välillä liikennöineellä Scandinavian Star -matkustajalautalla syttyi tuhoisa tulipalo. Palossa kuoli kaikkiaan 159 ihmistä.

Turman jälkeen matkustajalaivoihin määrättiin asennettaviksi pakolliset sprinklerjärjestelmät.

– Ongelma oli siinä, että sammutukseen vaadittava vesimäärä ja sprinklerilaitteiston paino oli aluksella niin suuri, että se vaikeutti jopa niiden vakautta, Sundholm kertoo.

Hän ryhtyi kehittämään järjestelmää, joka sammuttaa palon paljon pienemmällä vesimäärällä. Ratkaiseva idea oli saada laitteet suihkuttamaan vettä pieninä pisaroina, vesisumuna.

– Se suunnittelutyö onnistui kyllä odotusten mukaan: nyt sammutuslaitteet ja järjestelmä painaa vain viidesosan perinteiseen verrattuna, Sundholm iloitsee.

Tällä hetkellä vesisumusammutusjärjestelmää käyttävät lähes kaikki maailman matkustaja- ja risteilyalukset.

Kun Sundholm saa yhden keksinnöistään rullaamaan, hän siirtyy yleensä seuraavan ongelman kimppuun.

Yksi mittava maailmanlaajuinen haaste on ollut yhdyskuntajäteongelmat, jolle on pitänyt kehittää uusi automaattinen putkikeräysjärjestelmä.

– Saimme pienennettyä jäteputkien halkaisijaa 40 prosenttia ja laskettua energiankulutusta yli 50 prosenttia perinteisiin järjestelmiin verrattuna, Sundholm kertoo.

Ensimmäinen formaattorijärjestelmä valmistui Tampereelle vuonna 2010 – seuraavana vuonna Saudi-Arabia etsi järjestelmää, joka huolehtisi kahden miljoonan Mekkaan saapuneen pyhiinvaeltajan jätehuollosta.

Jotain keksinnön mittavuudesta kertoo kerättävä jätemäärä, noin 600 tonnia päivässä.

– Nyt meillä on rakenteilla Mekkaan jo toinen, lähes saman kokoinen, noin kahdensadan hotellin käyttöön tarkoitettu jätejärjestelmä.

Keksintöjen tekeminen lähtee siitä, että haetaan ratkaisua johonkin ongelmaan.

– Olen aina sanonut, että minulla on varmaan enemmän ongelmia kuin muilla, koska näitä keksintöjäkin on tullut tehtyä näin paljon, Sundholm naurahtaa.

Hän kertoo, että keksinnöt eivät ole syntyneet riippumatossa loikoillen, vaan töitä tekemällä.

– Melkein kaikille ideoilleni olen suojausta hakenut. Vain ikiliikkujjalle en ole patenttia hakenut, Sundholm myhäilee.

Jotta keksinnöt olisivat alusta lähtien toimintavarmoja, nykyisin kaikki Marimaticin prototyypit testataan Järvenpäässä sijaitsevassa omassa testilaitoksessa. Tuotteet eivät lähde tuotantoon, elleivät ne läpäise testiseulaa.

Suomessa noin yhdeksän patenttia kymmenestä myönnetään yrityksille. Nokia oli viime vuonna listan ehdottomassa kärjessä kolmellasadalla hakemuksellaan. Seuraavaksi eniten hakemuksia jättivät Aalto-yliopiston säätiö, Valmet, Elisa, Neste ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Vuonna 2022 Patentti- ja rekisterihallitukseen jätettiin 1 447 patenttihakemusta, joista 94 prosenttia oli kotimaisia.

Hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on hieman yli kaksi vuotta, mutta aika vaihtelee suuresti hakemuksesta riippuen tyypillisesti yhdestä viiteen vuoteen.

Kaikista patenttihakemuksista reilu puolet johtaa patenttiin Suomessa.

– Patenttioikeuden loukkaamisesta johtuvat oikeuskäsittelyt ovat varsin harvinaisia, sillä markkinaoikeudessa käsitellään vuosittain vain noin 10–20 loukkauskannetta. Oletettavasti suurin osa riitatilanteista sovitaan osapuolten kesken, Sievänen arvioi.

1 447

Viime vuonna Suomessa tehtiin 1 447 patenttihakemusta.