Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kävimme täällä | Nallepainissa nauretaan ja hikoillaan yhdessä – Topiaskin toteaa: "Kivointa, kun sai tehdä iskän kanssa"

Järvenpään Voimailijoiden nallepainiryhmässä aikuinen ja lapsi liikkuvat yhdessä. Nallepaini vahvistaa koordinaatiokykyä ja oman kehon hahmottamista.

Liikuntakeskus Piirosen painimolskin ovat vallanneet hirvet, apinat, karhut, mittarimadot ja jänöjussit. Eläimet etenevät salia päästä päähän, mutta ääntelevät kovin ihmismäisesti, nimittäin nauraen. Menossa on Järvenpään Voimailijoiden nallepainitunti. Vajaa parisenkymmentä lasta ja vanhempaa viettää yhteistä aikaa liikunnan parissa.

– Nallepaini on suunnattu noin 2–5-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen, kertoo nallepainitunnin vetäjä ja Järvenpään Voimailijoiden puheenjohtaja Mika Susi.

Avainsana on yhdessä tekeminen. Vanhemmat eivät siis jää salin reunalle seuraamaan lasten touhuja, vaan ovat aktiivisesti mukana koko tunnin ajan.

– Lapsi ja aikuinen nauttivat yhdessäolosta, ja samalla lapsi oppii kehon koordinaatioon ja hieman painiinkin liittyviä juttuja, Susi kuvailee.

– Jos paini sitten myöhemmin kiinnostaa, tästä on helppo siirtyä seuraavaan ryhmään.

Tunti alkaa aina pienellä yhteisellä tutustumishetkellä. Sen jälkeen on vuorossa lämmittely. Tällä kertaa se on siltahippa. Lapsi ja vanhempi juoksevat pitkin painimolskia käsikkäin, ja aina kun hippa saa heidät kiinni, tehdään silta ja jatketaan taas matkaa. Hipan jälkeen lapset ja vanhemmat muuttuvat erilaisiksi eläimiksi ja ryömivät, pomppivat ja matelevat salia päästä päähän. Välillä käydään huvipuistossa vanhemman sylissä ja kohta lapset heiluvat ihmislippuina vanhempiensa käsissä. Vesisteitäkin ylitetään niin köysien avulla kuin vanhemman selässä surffaten.

– Loppuun meillä on aika joku rentoutus, sillä kierrokset nousevat tunnilla aika lailla, Susi kertoo.

Tunti kestää 45 minuuttia.

Susi toteaa, että se on juuri se aika, jonka pieni lapsi jaksaa keskittyä.

Nallepaini sopii kaikille liikkumisesta kiinnostuneille lapsille ja vanhemmille. Painitaustaa ei tarvita.

– Meillä ovet ovat jokaiselle avoimet. Tänne voit tulla paikan päälle nallepainia testaamaan tai vaikka alkuun ihan vain katsomaan, Susi painottaa.

Kolmevuotias Topias Pikkarainen on tunnin jälkeen yhtä hymyä. Hän on nyt nallepainissa toista kertaa.

– Kivointa oli siltahippa ja se, kun sai tehdä iskän kanssa, Topias tuumi.

Isä Harri Pikkarainen kertoo haaveilleensa pitkään nallepainista, jota ei voitu koronan aikaan järjestää. Kamppailulajitaustainen Harri Pikkarainen toivoo, että nallepainin kautta Topias innostuisi myös painista.

– Mutta katsellaan sitten, mitä Topias itse siitä tykkää, hän sanoo.

Sarjassa esitellään keskiuusmaalaisia paikkoja ja käyntikohteita. Voit ehdottaa toimitukselle piipahtamisen arvoisia paikkoja sähköpostilla osoitteeseen: vu.toimitus@media.fi.

Moni asia rautatieasemilla sai matkustajilta moitteita – yhdestä asiasta Keravaa erityisesti kehuttiin

Kävimme täällä: Rampakassa lasketaan talvisin pulkalla, nostetaan tukkeja ja kuntoillaan portaissa