Poliisiammattikorkeakoulun Jyrki Haapala ihmettelee turvallisuusalaan kohdistuneita ennakkoluuloja. Hänen mukaansa kaikkia poliisejakaan ei ole syytä leimata huumerikollisiksi, vaikka yksittäinen poliisi asiasta kärähtikin.
Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeista on kuulunut viime vuosina huonoja uutisia, jos tarkastelee asiaa lukuina. Kun vielä vuonna 2018 koulutukseen hyväksyttiin 400 opiskelijaa, edellisvuonna sama lukema oli 281 ja viime vuonna 255.
Valintamenettelystä vastaava opintoasiainpäällikkö, komisario Jyrki Haapala ei ole lukemista huolissaan.
– On puhuttu siitä, että monien tie päättyy kokeissa psykologisiin testeihin. On siinä toki sitäkin ainesta, että soveltuvuutta alalle ei ole. Korona-aika on vaikuttanut meidänkin kuvioihimme: olemme vähän joutuneet siirtämään aloitusajankohtiakin, mutta nyt olemme pääsemässä normaaliin. Tammikuun aikana on menossa pääsykokeiden ykkösvaihe elokuun aloitukseen. Ryhmää on jo vanhaan malliin liikenteessä ja ovat hyvällä motivaatiolla kulussa, joten pääsemme suuremmasta porukasta valitsemaan, Haapala sanoo.
Entäpä ne kuntotestit? Viime aikoina on saatu paljon lukea siitä, miten esimerkiksi armeijan kuntotestien tulokset ovat huonontuneet merkittävästi vuosien aikana.
– Meidän kuntotesteissämme ei ole näkynyt millään tavalla se, onko väen kunto huonontunut vai ei, meillä tulokset ovat olleet aika tasaisia vuosista toiseen. Olemme pohtineet, pitäisikö rajoja muuttaa, mutta emme tilastojen valossa nähneet sille tarvetta, Haapala kuvailee.
Fyysisissä testeissä on välttämätöntä esimerkiksi suoriutua 1 500 metrin juoksusta alle seitsemän minuutin. Naishakijalla sama raja on seitsemän minuuttia 45 sekuntia. Lisäksi on lihaskuntotestejä, joista mistään ei saa jäädä nollaan pisteeseen, tai koe keskeytyy siihen. Neljä toistoa on minimi leuanvedossa, mikäli haluaa saada osiosta yhden pisteen. Täydet pisteet eli viisi saa yli viidellätoista toistolla.
Haapalan näkemys testistä ja testin rajoista on hyvin suora.
Se on tietysti selvä, että isoon porukkaan mahtuu aina kaikenlaisia viheltäjiä.
Jyrki Haapala
– Se joka sinne yhden pisteen alle jää kuntotesteissä, saa sinne jäädäkin. Alin pisteraja on jo valmiiksi sen verran alas arvioitu, että sen alle jääneet eivät tule selviämään koulutuksesta ja tulevasta poliisityöstä. Tällä hetkellä valmistuvien poliisien täytyy selvitä kaikenlaisista poliisitehtävistä, Haapala huomauttaa.
Psykologisesta puolesta Haapala ottaa esille kiinnostavan esimerkin.
– Nuoren ihmisten luonteenlaatu ja psyykkiset ominaisuudet voivat muuttua ja hänen suoritustasonsa vaihdella niin sanotun päivän kunnon mukaan. Toisin sanoen henkilö, joka reputtaa testeissä kerran, voi tulla muutaman kuukauden päästä mukaan ja selvittää testit ilman isompia ongelmia.
Viimeaikaiset järjestyksenvalvontaan liittyvät kohut ovat herättäneet Haapalassakin ajatuksia.
– Itse ajattelen niin, että kyse on yksittäistapauksista ja ylilyönneistä. Kannattaa muistaa, miksi kauppakeskuksissa niitä vartijoita on. Lähtökohta on tietenkin se, että he ovat meidän kaikkien turvaksi. He tekevät työtä meidän yhteiseksi hyväksemme.
Haapala ei kuitenkaan lähde kaunistelemaan tilannetta.
– Se on tietysti selvä, että isoon porukkaan mahtuu aina kaikenlaisia viheltäjiä. Jos alalla on työvoimapula, yleisin seuraus on valitettavasti se, että alalle voi hakeutua sellaisiakin ihmisiä jotka eivät sinne kuulu.
Hän kummastelee hieman niitä turvallisuusalan kokemuksia, kun äidit ovat sanoneet lapsilleen vartijoista, että "mennään äkkiä pois, tuossa on vartija".
– Takavuosilta muistetaan tapaus, jossa yksittäinen poliisi kärähti huumeista. Emme me voi sen perusteellakaan ajatella että katso tuolla on poliisi, se on huumausainerikollinen, Haapala sanoo.
Poliiseja ei riitä Suomeen sen verran, että pelkästään sillä tavalla turvallisuudesta pystyttäisiin huolehtimaan. Kyse on monen eri toimijan yhteistyöstä, sanoo Jyrki Haapala.
– Poliiseja on Suomessa sen verran vähän, että me tarvitsemme vartijoita. Poliiseita ei riitä enää joka kauppakeskukseen, joten yksityistä turvaa tarvitaan tueksi, se on fakta.
Yksityisen puolen työntekijätaustasta on Haapalan mukaan tullut sittemmin myös kelpo poliiseja.
– Siitä on kokemusta on että on ihmisiä, jotka hakevat turvallisuusalalta koulutusta ja kokemusta, ja he hakevat sitten meille ja pääsevät ihan hyvällä prosentilla sisään, Haapala paljastaa.