Intendentti Jaana Koskenranta kertoo ke 8.2. klo 18 alkaen Etelä-Tuusulan elinkeinoelämän historiasta. Tarina alkaa 1860-luvulta ja päättyy Amer-Tupakan aikaan. Kertomusta elävöittävät vanhat valokuvat Tuusulan museon kokoelmista.
Pitkälle 1800-lukua Tuusulan eteläosissa elettiin kuten missä tahansa maalaiskylässä. Pääosa kylien väestä työskenteli maataloudessa. Jokunen käsityöläinen joka kylään tarvittiin, muun muassa seppä kengittämään hevoset ja suutari ihmiset.
Etelä-Tuusulan vahvuutena oli kuitenkin sijainti.
Aikakauden keskeisten maantiet kulkivat alueen läpi ja 1860-luvulla päästiin hiukan myös rautatien vaikutuspiiriin. Hyrylän seudulla elinkeinoelämän kasvun veturina oli paljolti venäläinen varuskunta. Sen vanavedessä tuli väkeä ja sekä kysyntää että tarjontaa erilaisille palveluammateille. Hyrylään tarvittiin kauppoja, kahviloita, leipuri-kondiittori, suutareita ja kaiken huipuksi jopa kiiltosilittämö, jossa tärkättiin rouvien pitsit ja ryhdistettiin univormut.
1900-luvulle tultaessa Hyrylä ja sen ympäristö - erityisesti Paijalan kylään kuuluva Koskenmäki - oli jo kehittynyt melkoiseksi palvelukeskukseksi. Kaupan ja käsityön lisäksi alkoi tulla jo teollisuutta ja muuta isompaa yritystoimintaa. Oli myllyjä, saha, nahkatehdas, teurastamo-lihakauppa, silkkitehtaita ja vaikka mitä. 1930-luvulla voimistui maa-aineskauppa, ja ”Hyrylän hävittäjät” ja logistiikka-alaan tavalla tai toisella liittyvät yritykset ovat olleet vahva osa tuusulalaista elinkeinoelämää. 1950-luvulla Amer-Tupakka rakensi modernin tehtaan Perä-Hyrylään.
Etelä-Tuusulan elinkeinoelämän historia -luento Hyrylän Torpalla (os. Koskelantie 4) ke 8.2.23 klo 18. TuusulanOmakotiyhdistys järjestämälle luennolle on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.