Helsingin seudun joukkoliikenteen vuosikustannukset ovat karkaamassa käsistä. Helsingin seudun liikenteen (HSL) kustannusten arvioidaan vuosikymmenen loppuun mennessä kasvavan peräti 35 prosenttia.
– Tilanne on kieltämättä vakava, sillä HSL:n kustannukset ovat nousseet dramaattisesti. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin infra- ja operointikustannukset, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.
Hän ennakoi, että HSL:n kustannukset kipuavat 2020-luvun lopulla jo yli miljardiin euroon vuodessa.
HSL:n suuria hankkeita ovat 2020-luvulla muun muassa raidejokerin käyttöönotto sekä Kalasatamasta Pasilaan kulkevan raitiotien rakentaminen.
Vuosikymmenen loppupuolen jättihankkeita ovat Kruunusillat, Espoon kaupunkirata sekä Vihdintien pikaraitiotie.
HSL ei suunnittele tälle vuodelle uusia hinnankorotuksia, mutta ensi vuonna tilanne voi olla toinen.
Joukkoliikenteen houkuttelevuutta HSL aikoo lisätä uusilla alennuslipputuotteilla. Nykäsen mukaan HSL on parhaillaan pilotoimassa uudenlaisia sarjalippuja, joiden on määrä tulla tarjolle jo huhti-toukokuussa.
Käyttöön aiotaan ottaa 30 vuorokautta käytössä oleva 10 kerran lippu sekä 60 vuorokautta käytössä oleva 20 kerran lippu.
Sarjalippu tulee myyntiin HSL-sovellukseen aikuisille, mutta sen hintoja ei ole vielä päätetty.
– Saamme paljon toiveita erilaisista alennuslipuista. Varmasti jokainen matkustaja haluaisi, että käytössä olisi juuri hänelle räätälöity alennuslippu, mutta se ei tietenkään ole mahdollista. Pitää lisäksi muistaa, että meillä on jo nyt eläkeläisille ja opiskelijoille omat alennusliput.
HSL:n saldotuote eli työmatkaetu on Nykäsen mukaan otettu hyvin vastaan. Työnantaja valitsee summan ja työntekijä päättää, miten sen haluaa käyttää.
– Sitä voidaan käyttää joustavasti HSL-sovelluksessa. Se sopii myös hybridityötä tekeville, Nykänen kertoo.
Hänen mukaansa HSL on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen siitä, että tarkastusmaksun hintaa korotettaisiin 80 eurosta sataan euroon.
– Liputtomien matkustajien vuoksi HSL menettää vuosittain noin 15–25 miljoonan euron lipputulot. Jos voisimme muuttaa edes kolmanneksen tuosta summasta tuloiksi, se patoaisi merkittävästi tarvetta korottaa lipunhintoja, Nykänen kertoo.