Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Minun työpaikkani | Näin syntyy suositun tuusulalaisen Maku Brewingin olut: "Kiire ei tässä työssä auta"

Topi Syvänen keittää olutta kahdeksan vuoden panimokokemuksella. Joskus voi joutua noitumaan ja hyppimään tasajalkaa, mutta rutiinit ja uuden kokeilu varmistavat onnistuneen tuloksen.

Topi Syväsen ääni kuuluu, kumeasti kylläkin, mutta miestä ei näy missään. Kohta pää nousee esiin valtavasta siiviläammeesta. Sinne Syväsellä on tapana kiivetä joka perjantai.

Ihan hyvin vuoksi hän ei ammeeseen kapua. Aina maanantaisin siiviläammeen sisään laitetaan siivilät, ja joka perjantai ne poistetaan.

Syvänen on oluenkeittäjä tuusulalaisessa Maku Brewing -panimossa. Tehtäviin kuuluu paljon vaihtelevia työvaiheita, jotka kaikki tähtäävät yhteen asiaan: mahdollisimman hyvän oluen syntyyn.

Aamut alkavat kello 7.30.

– Ensimmäisenä aamulla laitan höyrykontin päälle. Se lämmittää keittokattilan, jossa kuumennetaan vesi ennen kuin mäskäys alkaa. Kerään hyllystä maltaat ja kun vesi on kuumaa, alan lisäillä mallasta veteen.

Ihan pienistä määristä ei puhuta. Vettä kattilassa on noin 1800 litraa. Sinne sekoitetaan 600 litraa mallasta ja 5–20 kiloa humalaa. Valmista olutta tästä tulee noin 3500 litraa.

On kiva kokeilla, mihin kaikkeen näillä laitteistoilla ja reseptiikalla pysyy.

Veden kuumentumista ei odotella sormet ristissä, vaan siinä samalla tehdään esimerkiksi tankkien pesun valmistelua ja tölkityskoneen desinfiointia.

– Kiire ei tässä työssä auta. Prosessi on aina tietynlainen, ja se etenee niin kuin etenee. Kokemuksen myötä sitä on oppinut, että mitä asioita voi ja ehtii tehdä missäkin välissä. Hyvällä tempolla saa kyllä tehdä. Ei siis kiireellä, mutta ripeästi, Syvänen kuvailee.

Kaikenlaista on vuosien aikana sattunut, mutta onneksi ei mitään onnettomuutta koskaan. Joskus on tullut esimerkiksi olut hiivattua väärällä hiivalla.

– Silloin hypitään tasajalkaa ja noidutaan ja sitten mahdollisesti katsotaan, että minkä makuista siitä tulee. Jos ei tule hyvää, niin kaikki menee viemäriin.

Viemäriin olut joutuu myös, jos äärimmäisen tarkassa puhdistusoperaatiossa tapahtuu pienikin virhe. Sekin on joskus Maku Brewingillä koettu, mutta jos se Syväsestä on kiinni, näin ei käy enää koskaan. Sitä varten on olemassa tiukat rutiinit.

– Kun käymisastia pestään, se huuhdellaan ensin vedellä. Sen jälkeen se pestään lipeäpesulla ja huuhdellaan taas vedellä. Tässä kohtaa luminometrillä varmistetaan puhtaus ja sitten vuorossa on happopesu ja jälleen vesihuuhtelu. Lopuksi astia desinfioidaan, kuvailee Syvänen tarkkaa proseduuria.

Keittämisen jälkeen olut siirretään jäähdytettynä käymistankkiin, jossa olut hiivataan. Tölkkeihin ja ravintolatynnyreihin olut on valmista 4–8 viikon käymisen jälkeen. Vahvimmat oluet saavat kypsyä jopa kuusi kuukautta.

Uusien reseptien kokeilu ja kehittely on aina yhtä kutkuttavaa. Yksi tuore uutuus on vehnäolut Tuplapukki, joka mäskätään kahteen kertaan.

– Se on aina vähän työläämpää, mutta on kiva kokeilla, mihin kaikkeen näillä laitteistoilla ja reseptiikalla pysyy.

Uusien reseptien ohella rutiineja rikkovat harvinaisemmat kausituotteet. Yksi sellainen on sahti, jota panimossa tehdään kaksi kertaa vuodessa, juhannukseksi ja jouluksi. Sahtia valmistuu 500 litraa kerrallaan.

– Se on enemmän kulttuuri- kuin kaupallinen teko. Sahtia myydään 1,3 litran pussissa täällä meidän kioskissa, ja ehkä tulevana juhannuksena pieni määrä myös Alkossa.

Sarjassa vieraillaan keskiuusmaalaisilla työpaikoilla.