Järvenpään kaupungin tulos viime vuodelta on 3,9 miljoonaa euroa miinuksella. Alijäämä on ennakoitua huomattavasti suurempi, sillä talousarviossa miinukseksi arvoitiin vain 0,1 miljoonaa euroa.
Vuosikate viime vuodelta on 17,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun se vuonna 2021 oli 25,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilanne heikkeni ennen kaikkea sote-menojen kasvun vuoksi, Järvenpään kaupungin tiedotteessa sanotaan.
– Kaupungin oma toiminta suoriutui vuodesta kohtuullisesti, vaikka budjettiylityksiltä ei täysin vältytty. Oman toiminnan toimintakatteiden alijäämä kasvoi varsin maltillisesti reilulla kolmella prosentilla, vaikka palvelutarpeet yllättäen kasvoivat ja korona aiheutti edelleen tulomenetyksiä. Myös maanmyynti toteutui talousarviota paremmin, talousjohtaja Kirsi Rinne kertoo tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ylittivät alkuperäisen talousarvion 17,1 miljoonalla. Sote-menot kasvoivat edellisvuotisesta lähes 22 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia. Koronasta aiheutuneet kustannukset vastasivat saatuja kompensaatioita, joten korona ei selitä ylitystä. Erikoissairaanhoidon ylitysosuus 3,5 miljoonaa euroa aiheutui täysimääräisesti Husin vuoden 2022 alijäämän kattamisvelvoitteesta.
Sote-menojen hurja kasvu 2022 tulee johtamaan pysyviin valtionosuusleikkauksiin, jotka iskevät Järvenpäähän naapureita kovemmin.
Kirsi Rinne, talousjohtaja
Verotulot kasvoivat 5,8 prosenttia ylittäen alkuperäisen budjetin seitsemällä miljoonalla eurolla. Erityisen nopeaa kasvu oli yhteisöverotuloissa, joissa päästiin 22 prosenttia edellisvuotista parempiin lukemiin. Yhteisöveroissa näkyi vielä noin puolen miljoonan edestä väliaikaisen kuntaosuuden korotuksen tuomaa lisäystä. Kokonaisuutena potti jää kuntavertailussa pieneksi.
Investointimenot ylittivät 56 miljoonaa ja uutta velkaa otettiin 34,6 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa kaupungilla oli lainaa 5510 euroa asukasta kohti, yhteensä yli 250 miljoonaa euroa.
Myös koko kaupunkikonsernin tulos jäi kaupungin vetämänä neljä miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Konsernitase pysyi kuitenkin ylijäämäisenä. Konsernin lainakanta nousi 472 miljoonaan euroon ja ylitti tason 10 000 euroa per asukas.
Kuluva vuosi on hyvinvointialueuudistuksen jälkimainingeissa poikkeuksellinen. Verotulokertymät ylittävät menot, kun veroja tilittyy vielä vanhojen prosenttien mukaisesti, mutta kustannuksia syntyy vain kuntaan jääneistä palveluista. Luvassa on siis selvästi ylijäämäinen vuosi.
– Kyse on kuitenkin vain kertaluonteisesta poikkeamasta, talousjohtaja muistuttaa tiedotteessa
– Sote-menojen hurja kasvu 2022 tulee johtamaan pysyviin valtionosuusleikkauksiin, jotka iskevät Järvenpäähän naapureita kovemmin. Muissa kunnissa vuoden 2022 verotulot ja erityisesti poikkeuksellisen suotuista kehittyneet yhteisöverotulot paikkaavat sote-menokasvun aiheuttamaa tulo-meno-epätasapainoa, mutta Järvenpäässä poikkeama jää suureksi ja pysyvästi kaupungin rahoitusvastuulle. Kuinka suuri leikkaus kaupungin rahoitukseen on tulossa, selviää vasta loppuvuodesta 2023.
Talousjohtaja Kirsi Rinne toteaa myös, että suurten investointien vuodet jatkuvat edelleen Järvenpäässä.
– Lainaa on paljon ja korot ovat nousseet merkittävästi, joten uutta talousohjelmakautta lähdetään tänäkin vuonna valmistelemaan epävarmuuden vallitessa.
Järvenpään kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 27.3. konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta.