Keski-Uusimaan vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö valtion tie- ja raidehankkeissa keskittyä olemassaolevien väylien perusparannukseen eikä uudishankkeiden rakentamiseen.
Uusmaalaisia vastaajia oli 353, joista samaa mieltä oli 71 prosenttia vastaajista. Heistä täysin samaa mieltä oli 31 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 40 prosenttia. Eri mieltä oli 21 prosenttia, heistä täysin eri mieltä kaksi prosenttia ja jokseenkin eri mieltä 19 prosenttia. Kahdeksan prosenttia uusmaalaisista vastaajista ei osannut vastata.
Keskiuusmaalaisia vastaajia oli 33. Heistä väitteen kanssa samaa mieltä oli 88 prosenttia, joista täysin samaa mieltä 58 prosentti ja jokseenkin samaa mieltä 30 prosenttia. Eri mieltä väitteen kanssa oli kuusi prosenttia keskiuusmaalaisista vastaajista, puolet oli jokseenkin eri mieltä ja toinen puoli täysin eri mieltä.
Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa on keravalainen kristillisten ehdokas Pentti Rönkkö.
– Tiestö on päässyt paikoin niin huonoon kuntoon, että se jo itsessään hidastaa matka-aikoja. Uusia ratahankkeita tyyliin "tunnin juna Tampereelle" ei tarvita. Tulee aivan liian kalliita ratakilometrejä. Nykyradat sen sijaan parempaan kuntoon.
Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa on myös keskustan keravalainen ehdokas Timo Laaninen.
– Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole järkevää sitoutua miljardihankkeisiin, joiden taloudellinen hyöty on osoitettu lähes olemattomaksi. Siksi voimavarat kannattaa suunnata väylien perusparannukseen.
Myös kokoomuksen keravalainen ehdokas Terhi Enjala on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.
– Suomen tiestö on heikossa kunnossa. Huonot tiet rikkovat autot. Suomi on laaja maa. Tiestö on syytä pitää kunnossa, ainakin pääliikenneväylillä, samoin raiteista. En vastusta uudishankkeita, jos niillä on merkittävä merkitys Suomen talouteen.
Libraalien keravalainen ehdokas Taina Kivelä on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.
– Suomen nykyiset tie- ja raideyhteydet ovat pääosin riittävät. Pitämällä ne hyvässä kunnossa ja/tai parantamalla niitä pystytään hoitamaan liikkumisen tarpeet tulevaisuudessakin. Ylipäätään yhteiskuntaa tulee kehittää siihen suuntaan, jossa liikkumisen tarpeet pienenevät kaikilla liikenteen osa-alueilla.
Liike Nytin keravalainen ehdokas Jarkko Rönnholm on myös väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.
– Pääasiassa näin. Jos tunnin junalla saadaan vajaan kahden tunnin junamatkasta pois noin 30 minuuttia, niin ei hommassa tunnu olevan mitään järkeä. Toki uudishankkeita ei pidä kategorisesti rajata suunnittelun ulkopuolelle.
Jokseenkin samaa mieltä on myös vasemmiston keravalainen ehdokas Jonna Weckström.
– Uusien yhteyksien osalta meidän on panostettava Uudenmaan poikittaisliikenteeseen. Jo olemassa olevia tavaraliikenneratoja voidaan hyödyntää henkilöliikenteessä. Uudenmaan tieverkostoista on pidettävä huolta, myös taajamien ulkopuolisista teistä on huolehdittava vaikka liikennettä olisi vähemmän.
Täysin samaa mieltä väitteen kanssa on järvenpääläinen perussuomalaisten ehdokas Jorma Piisinen.
– Tällä hetkellä tieverkostomme on niin huonossa kunnossa, että se pitäisi ensisijaisesti saada kuntoon. Kotimaan tavaraliikennetonneista 90 prosenttia kulkee tieverkostoa pitkin. Uudishankkeista ei pidä kokonaan luopua, mutta sieltä olisi varattava enemmän rahaa korjausvelan kattamiseen.
Järvenpääläinen demariehdokas Eemeli Peltonen on myös väitteen kanssa täysin samaa mieltä.
– Pidän ensisijaisena valtion nykyisen tie- ja raideverkoston laittamista kuntoon. Päärata on koko Suomen menestyksen kannalta erityisen tärkeä yhteys, josta tulee huolehtia. Myös liikenteen korjausvelan pienentämiseen panostaminen on erittäin tärkeää lähivuosina.
Täysin samaa mieltä olivat myös Keskustan Timo Huhtaluoma Tuusulasta ja Keskustan Tuomo Suihkonen Keravalta sekä VKK:n Tuula Huovinen Tuusulasta
Jokseenkin eri mieltä on vihreiden järvenpääläinen ehdokas Tiia Lintula.
– Tarvitsemme uudistuksia liikennejärjestelmäämme niin, että suomalaisten liikkuminen olisi mahdollisimman päästötöntä. Hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi raiteet ovat isossa roolissa. Mahdolliset uudet raidehankkeet tulee kuitenkin tehdä huolellisen arvion tuloksena. Rataverkkomme korjausvelka on miljardiluokkaa. Olemassa olevat raiteet on pidettävä
Täysin eri mieltä on Sinimustan liikkeen Janne Peltonen.
– Moottoritietä tarvitaan paljon lisää muun muassa Helsinki-Oulu -välille sujuvoittamaan liikennettä.
Kysymykseen eivät osanneet vastata Piraattipuolueen Toni Aittoniemi Tuusulasta ja Vapauden liiton Pasi Hallikainen Järvenpäästä.