Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

HSL: lipunhinnat perustuvat ABCD-vyöhykkeisiin jatkossakin – "Olisi puhuttu miljoonaluokan korotuksista"

Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) hallitus on tänään päättänyt, että lippujen hinnoittelu perustuu jatkossakin nykyiseen ABCD-vyöhykemalliin. Tiedotteen mukaan HSL on selvittänyt vaihtoehtoja nykyiselle vyöhykemallille vertaamalla erilaisia lippujen hinnoittelumalleja. Vertailun jälkeen HSL:n hallitus esitti siirtymistä tasahinnoitteluun, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Asiasta äänestettiin ja nykyinen vyöhykemalli valittiin jatkoon äänin 8–6.

Myös asiakaskyselyssä tasahinnoittelu sai parhaat arvosanat ja laskelmien mukaan se lisää malleista eniten joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää eniten autoilukilometrejä.

Selvityksen mukaan HSL:n asiakkaat olisivat tehneet tasahinnoittelulla 829 000 matkaa nykyistä enemmän ja autoilisivat 27 miljoonaa kilometriä vähemmän. Tämä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 4 090 tonnia eli 0,21 prosenttia.

Ensi vuoden lippujen hinnoista ei ole vielä päätöstä. HSL:n hallitus päättää hinnoista ensi lokakuussa osana ensi vuoden budjettia.

HSL:n hallituksen puheenjohtaja, helsinkiläinen Matias Pajula (kok.) arvioi, että päätös oli ennakoitavissa.

– Virkamiehistö on suhtautunut tasamalliin varsin nuivasti koko asian valmistelun ajan. Mielestäni tämä oli virkistävä äänestys, sillä äänestys jakoi sekä puolueita että myös jäsenkuntien edustajia, Pajula kertoo.

Pajulan mukaan tasamalliin päätyminen olisi johtanut siihen, että pienet jäsenkunnat olisivat joutuneet korottamaan kuntaosuuksiaan kymmeniä prosenttia.

– Suurissa jäsenkunnissa suhteelliset korotukset eivät olisi olleet suhteessa niin mittavia, mutta Espoon ja Vantaan kohdalla olisi kuitenkin puhuttu miljoonaluokan korotuksista. Ja AB-vyöhykkeellä tasahintamalli olisi vähentänyt matkustamista tuntuvasti.

Tasamallia vastustanut Pajula ei nähnyt mallin käyttöönottoa järkevänä myöskään sen vuoksi, että se olisi ollut ristiriidassa suurten investointipäätösten kanssa.

– Kun infraan panostetaan satoja miljoonia euroja, tuntuisi erikoiselta, että liikenteen houkuttelevuutta olisi laskettu hinnoittelupolitiikalla, Pajula arvioi.

Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1985 lähtien toiminut Osmo Soininvaara (vihr.) muistutti twiitissään, että päätös syntyi lähinnä helsinkiläisten äänin.

Tasahinnoittelua HSL:n hallituksessa kannattivat vantaalainen Sirpa Kauppinen (vihr.), helsinkiläinen Sampsa Rydman (ps.),kirkkonummelainen Saara Brax (kok.), espoolainen Maria Outinen (sd.), espoolainen Heli Halava (vihr.) ja vantaalainen Pasi Liukkonen (ps.).

He kommentoivat päätöstä yhteisessä tiedotteessaan. Heidän mukaansa tasahinnoittelu olisi lisännyt eniten keskustan elävyyttä.

– Autoilukilometrit olisivat vähenneet eniten Helsingissä, mutta myös muualla. Se vapauttaisikin katutilaa Helsingissä pysäköinnin ja autoilun vähentyessä, tasataksan kannattajat kertovat tiedotteessa.

Heli Halavan mukaan niin kauan kuin tasahintaan ei mennä, hinnat nousevat ja palvelutasoa leikataan, sillä nykyinen vyöhykemalli ei tuo joukkoliikenteen käyttäjiä riittävästi.

– Helsingin mallia vastaan esittämä kritiikki on pohjimmiltaan kiteytynyt siihen, että helsinkiläisten lippujen hinnat eivät saisi nousta, koska Helsinki on tehnyt suuria joukkoliikenneinvestointeja. Tosiasiassa lippujen hinnat tulevat joka tapauksessa nousemaan – kyse on vain siitä, miten pitkälle samalla lipulla pääsee, kommentoi Sampsa Rydman.

Juttuun on kello 15.10 lisätty osuus, joka alkaa Matias Pajulan kommenteilla.