Ulla Lettijeffin ensimmäisiä työtehtäviä oli ajaa toiminta alas.
Ulla Lettijeff aloitti 6. helmikuuta Helsinki-Vantaan lentoaseman johtajana.
Hänen oli määrä vahvistaa lentoaseman kansainvälistä asemaa ja saattaa maaliin mittava investointiohjelma.
Koronapandemia muutti kaiken. Lettijeffin ensimmäisiä työtehtäviä oli ajaa alas lentoaseman toiminta.
– Tulin tekemään valkoista, mutta tulikin vain mustaa, Fiskars Groupilta Finavialle siirtynyt Lettijeff kuvaa kulunutta vuotta.
Lettijeffin mieleen on jäänyt hetki, kun hän käveli maaliskuisena päivänä käveli turvatarkastuksen läpi lähtevien kaukolentojen porttialueelle.
– Siellä ei ollut ketään, Lettijeff kuvailee autiota näkyä.
Vielä maaliskuussa kriisi näyttäytyi hetkellisenä katastrofina.
Näyttötauluissa toistui yksi sana: canceled.
Koronan levitessä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi lentomatkustaminen Helsinki-Vantaalla hyytyi noin 95 prosenttisesti.
60 000 päivittäistä matkustajaa suli pahimmillaan muutamaksi sadaksi. He olivat pääasiassa kotimaahan maailmalta palaavia suomalaisia.
Finavia sopeutti toimintojaan lomauttamalla henkilöstöään.
Vielä maaliskuussa kriisi näyttäytyi hetkellisenä katastrofina. Lentomatkustamisen ajateltiin palautuvan syksyllä.
– Alkuvaiheessa ei edes puhuttu toisesta aallosta, Lettijeff muistelee.
Optimistinen ajatus väliaikaisuudesta loi Lettijeffillekin uskoa tulevaan ja auttoi toimimaan tukalassa tilanteessa.
Nyt kriisin syvyys ja kesto on ilmeistä.
Päivittäiset matkustajamäärät ovat edelleen noin 3 000–4 000, mikä on parhaimmillaankin vain noin kuusi prosenttia normaalista.
Asemalle saapuu ja sieltä lähtee hieman yli sata lentoa päivässä.
Terminaali 1 on suljettu, samoin yksi kolmesta kiitoradasta.
Joulu ei tuo tänä vuonna jonoja turvatarkatukseen.
Finaviassa kriisiin pitkittyminen on tarkoittanut koko henkilöstöä koskevien yt-neuvotteluiden käynnistymistä. Irtisanomistarpeeksi on ilmoitettu enintään 130.
Lentoliikenteen palautumisesta vuoden 2019 tasolle on erilaisia skenaarioita. Parhaimmassa visiossa 22 miljoonan vuosittaisen matkustajan taso saavutetaan vuonna 2023, pahimmassa vuonna 2029.
Lettijeff sanoo ajankohdan olevan kiinni tautitilanteesta, johon taas rokotteella ja sen toimivuudella on ratkaiseva merkitys.
Matkustajien käyttäytymisestäkin on vain arvioita.
Lettijeff uskoo korona-ajan synnyttäneen patoutunutta kysyntää.
Toisaalta poikkeusaika on opettanut tapoja työskennellä ja lomailla ilman lentomatkustamista. Nekin vaikuttavat tuleviin matkustajamääriin.
– Uskon, että Teams-kokoukset jäävät yritysten sisäiseen yhteydenpitoon, mutta ne eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia asiakas- ja myyntitilanteissa.
Lentoaseman laajennus on edennyt poikkeusvuodesta huolimatta ja osin sen ansiosta suunniteltua tiiviimmin. Esimerkiksi logistiikka on toiminut suoraviivaisemmin, kun osa asemasta on ollut suljettuna.
Tarkoitus on mahdollistaa noin 30 miljoonaa vuosittaista matkustajaa Helsinki–Vantaalla.
– Uskomme, että laajennukselle tulee vielä tarve.