Henkilö: HSL:n talouskriisi vaatii niin hintojen korotuksia kuin palvelutason karsimistakin, arvioi hallituksen johtoon nouseva 23-vuotias Matias Pajula

HSL:n hallituksen puheenjohtajaksi nouseva ja Herttoniemessä asuva Matias Pajula on aktiivinen metron käyttäjä. HSL vastaa 1,3 miljoonan ihmisen joukkoliikenteestä. Matias Pajula

Kaisa Paastela

Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) hallituksen puheenjohtajaksi nousee 23-vuotias Matias Pajula (kok.). Hän saa pähkäiltäväkseen yhdeskän kaupungin ja kunnan joukkoliikenteen sekä 725 miljoonan euron vuotuiset toimintamenot.

Helsinkiläinen Pajula on edellisen kauden varavaltuutettu ja nyt ensimmäisen kauden varsinainen valtuutettu. Ympäristöekonomiaa opiskeleva Pajula johtaa myös Kokoomusnuoria.

Voisi luulla, että Pajulaa on valmennettu poliittiselle uralle jo untuvikkoasteelta. Pajula naurahtaa broileriviittaukselle, mutta myöntää, että sellainen saattaa jollekin mieleen tulla.

– Onhan tätä tullut tehtyä 18-vuotiaasta asti. Toisaalta pyrin siihen, etten rajoita omaa ajatteluani vain politiikkaan, sanoo Pajula.

– On tärkeää, että politiikan ulkopuolella on muutakin elämää, kuten vaikka yliopisto-opiskelu.

Pajula kertoo saaneensa poliittisen herätyksensä, kun tajusi, ettei silloisessa Helsingin kaupunginvaltuustossa ollut yhtäkään alle 30-vuotiasta.

Ei varmasti selvitä ilman, että jokaista noista kolmesta käytetään ja vielä jotakin päälle.

Ensimmäisissä kuntavaaleissaan hän jäi niukasti varasijalle. Isossa valtuustoryhmässä varavaltuutettukin pääsee kuitenkin usein kokouksiin ja Pajula kokee pystyneensä vaikuttamaan moniin asioihin.

– Kaupunkipolitiikka on siitä kiehtovaa, että se on niin konkreettista, Pajula toteaa ja ottaa esimerkiksi kaupunkipyörät, joita on saatu laajennettua lähes kaikkialle Helsinkiin.

HSL on iso pala haukattavaksi. Pajula muistuttaa, että HSL:n hallituksessa kaikki jäsenet ovat poliitikkoja.

– Poliitikot antavat raameja sille, mihin joukkoliikennettä viedään ja HSL:ssä on sitten huikea joukko ammattilaisia sen lisäksi.

Miten mielestäsi HSL:n talouskriisi pitäisi ratkaista? Nostaa lipunhintoja, karsia palvelutasoa, vai korottaa jäsenkuntien maksuosuutta?

– Ei varmasti selvitä ilman, että jokaista noista kolmesta käytetään ja vielä jotakin päälle, Pajula miettii.

Hänen mukaansa koronakriisi on muuttanut liikkumista ehkä pysyvämminkin, jolloin ”tarkkaan harkiten” olisi mahdollista vähentää joukkoliikenneyhteyksiä, joille ei ole kysyntää.

Vanhan matkakortin korvaava järjestelmä saattaa pistää uusiksi 2019 voimaan tulleen A–D-vyöhykejaon. Jopa B:n sulauttamista C-vyöhykkeeseen on väläytetty. Joutuuko helsinkiläinen uudistuksen maksumieheksi, jos AB-lippu muuttuu ja kallistuu?

– Onhan siinä riskinä, että helsinkiläiset joutuisivat maksamaan enemmän ja on syytä pitää huoli, että näin ei käy, Pajula sanoo.

Korkeampi hintataso voisi myös aiheuttaa negatiivisen kierteen, kun aiempaa harvempi kulkisi julkisilla.

Hän kuitenkin korostaa, että vaikka Helsingissä matkat ovat lyhyitä, on myös palvelutaso erinomainen etenkin kantakaupungissa ja vuoroja kulkee tiheään.

– Ei tarvitse juurikaan aikatauluja katsoa, kun spåralla liikun.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut