Työelämä | "Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun" – Marja, 57, on kuullut tämän lauseen lukemattomia kertoja, vaikka hakuaikaakin olisi vielä jäljellä

Ikärasismiin törmännyt ”Marja”, 57, haluaa nostaa asian keskusteluun.

Pelätty lause ”valitettavasti valintamme ei kohdistunut tällä kertaa sinuun” on tullut Marjalle enemmän kuin tutuksi työnhaun yhteydessä.

Hän kokee olevansa ikärasismin uhri 57-vuotiaana työnhakijana. Hämeenlinnalainen Marja ei halua esiintyä omalla nimellään, koska hän pelkää sen vaikuttavan työnsaantimahdollisuuksiinsa.

Hän on puolen vuoden aikana lähettänyt kolmisenkymmentä hakemusta Hämeenlinnan ja Tampereen seuduille ja päässyt vain yhteen haastatteluun.

– Aika harvasta paikasta on vastattu yhtään mitään, ja jos onkin, niissä ei usein ole ollut mitään selitystä. Huvittavinta on, että kun yhtenä viikonloppuna laitoin hakemuksen sisään, sain jo maanantaina nopeasti bumerangina kielteisen ja epäystävällisesti muotoillun viestin, vaikka hakuaikaa oli vielä jäljellä. Olen saanut sen kuvan, että hakemuksestani on katsottu monesti vain ikäni, Marja pohtii.

– Työnhaku tämänikäisenä on paljon hankalampaa kuin nuorena. Tuntuu, että nykyään saa tehdä sen eteen paljon enemmän töitä.

Entisessä Kalvolan kunnassa syntynyt Marja on koulutukseltaan merkonomi, ja hän on tehnyt sekä taloushallinnon että asiakaspalvelun tehtäviä koko ikänsä.

Ei minua kiinnosta jäädä työttömäksi ja neljän seinän sisään syljeksimään kattoon.

Marja, 57

Hän on toiminut maksatuksessa, asiantuntijatehtävissä eläkevakuuttamisen puolella sekä atk-tukihenkilönä. Hän on kouluttautunut työn ohessa käymällä kirjanpito- ja palkanlaskentakursseja sekä suorittanut atk-ajokortin. Työttömänä hän on ollut elämänsä aikana yhteensä vain kolme kuukautta.

Vuodesta 2017 alkaen hän on toiminut määräaikaisessa työsuhteessa Espoossa vastaten korvausreskontrasta ja kirjanpidon täsmäyttämisestä.

Vielä vuosi sitten Marja asui Vantaalla, mutta koska hän joutui monen muun suomalaisen lailla koronatilanteen vuoksi etätöihin, hän päätti muuttaa takaisin synnyinseuduilleen päätyen Hämeenlinnaan.

Määräaikaisuus on päättymässä vuoden kuluttua, eikä jatko nykyisessä työpaikassa ole varmaa. Työmatkoihin Marjalla kuluisi Hämeenlinnan ja Espoon Tapiolan välillä vajaat kaksi tuntia suuntaansa.

Näistä syistä Marja päätyi ajoissa etsimään itselleen työpaikkaa lähempää kotoaan, mieluusti Hämeenlinnan seudulta.

– Aino huono puoli on, että alan palkat ovat täällä huonommat kuin pääkaupunkiseudulla, mutta se ei paljon takissa tunnu, kun matkakulut jäisivät pois.

Koska hän ei ole saanut koulutusta ja kokemusta vastaavaa työpaikkaa Hämeenlinnan seudulta, hän on viime aikoina laajentanut hakua Tampereen suuntaan, jonne hän pääsisi helposti junalla.

Marja haluaa nostaa ikäsyrjinnän työnhaussa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen mukaansa työnantajien asenteissa olisi paljon korjattavaa.

– Sen kun tietäisi, miten ikärasismin saisi kitkettyä. Sitä esiintyy rivien välissä. Mikä siinä on, että palkataan nuoria hakijoita, joilla ruuhkavuodet ja ”mammalomat” ovat vasta edessä? Onko takana se, että heti, kun työntekijällä on ikää, ajatellaan, että hän jää kuitenkin heti sairauslomalle?

Marja toivoisikin faktaa siitä, kumpi tulee työnantajalle kalliimmaksi: palkata nuori vai palkata keski-ikäinen työnhakija.

Hän toivoo myös, että työnantajilla olisi aikaa syventyä tarkemmin heille lähetettyihin työhakemuksiin ja ihmisiin niiden takana.

– Pelkkä cv:n ja hakemuskirjeen lukeminen ei kerro mitään ihmisen persoonasta. Pitäisi päästä haastatteluihin näyttämään minkälainen on ihmisenä ja vakuuttamaan, että pystyy hoitamaan homman, Marja vaatii.

Siinä ainoassa työhaastattelussa, johon Marja oli päässyt, rekrytoija oli avautunut hänelle nykyisten työnhakijoiden kirjavista taustoista.

– Hän kertoi, että heille oli tullut vähän kaikenlaisia hakemuksia. Joukossa oli nuoria uraohjuksia sekä niitä, jotka TE-toimiston patistamina joutuvat pakosta hakemaan töitä. Joukossa oli kuulemma ainoastaan muutama potentiaalinen hakija. Ongelmana onkin, miten työnantajat erottavat tästä joukosta ne, joiden asenne on kunnossa ja jotka tosissaan haluaisivat tehdä töitä, Marja kertoo.

Marja näkee, että hänellä olisi vielä paljon annettavaa työelämälle.

– Olen terve ja innokas tekemään töitä. Haluan tehdä töitä niin pitkään kuin jaksan. Ei minua kiinnosta jäädä työttömäksi ja neljän seinän sisään syljeksimään kattoon. Minulla on kokemusta ja ammattitaitoa. Luulisi, että sekin painaa työnantajilla.

Tämänhetkinen työnantaja onkin Marjan mukaan poikkeus.

– Työnantaja sanoi heti alkuvaiheessa, että kun hän pestaa ihmisiä, hän toivoo työntekijältä löytyvän nimenomaan kokemusta ja asiakaspalvelutaitoa. Näin ajattelevia työnantajia löytyy enemmänkin pääkaupunkiseudulta.

Marja kertoo saaneensa paljon kehuja asiakaspalvelutaidoistaan. Osaa asiakkaista hän kuvailee kanta-asiakkaiksi, jotka haluavat hoitaa asioitaan juuri hänen kanssaan.

– Olen oppinut kantapään kautta, miten käsitellä esimerkiksi kiukkuisia ja muistisairaita asiakkaita. Osaan sen homman ehkä paremmin kuin nuoret, koska minulla elämänkokemusta ja tiedän, kuinka asettua asiakkaan asemaan ja kuinka asia väännetään heille rautalangasta. Hyvä asiakaspalvelija on firmalle hyvää mainosta, Marja toteaa.

– Toivon työnantajilta rohkeutta palkata iäkkäitä työnhakijoita.

Jos kokemusta arvostettaisiin enemmän, työelämässä jatkettaisiin pidempään, paljastaa tuore kysely – Eläkeikäisten työssäkäynti on silti lisääntynyt

Erikoistutkija: Ikääntyneiden töissä pysyminen kohentunut, mutta osa kuitenkin kokee, että heistä halutaan eroon

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut