Kristiina Mäkelän pää tietää mitä pitäisi tehdä, mutta naisten kolmiloikan loppukilpailun tulos riippuu siitä, toteuttavatko Mäkelän jalat hänen tahtonsa. Mäkelä selvitti kolmiloikan karsinnan lauantaina helposti tuloksella 13,60, mutta sunnuntain loppukilpailussa hän haluaa enemmän.
– Nyt jos olisi vähän fressimmät jalat, niin olisi helpompaa. Pää tietää mitä pitäisi tehdä, mutta kyse on siitä miten jalat toimivat, Mäkelä sanoi karsinnan jälkeen.
Kalevan Kisojen karsinta oli Mäkelälle kolmas kilpailu puolentoista viikon mittaisessa elonkorjuurutistuksessa, jonka alla Mäkelä kertoi julkisesti tavoittelevansa Heli Krugerin seitsemäntoista vuoden ikäisen Suomen ennätyksen 14,39 rikkomista.
Mäkelän rutistus alkoi viime viikon keskiviikkona Espoossa, missä voitto heltisi 14,17 metrin loikilla. Tiistaina Mäkelä voitti Paavo Nurmi Gamesissa tuloksella 14,12, mutta manasi kisan jälkeen tekniikkavirheitään, joiden seurauksena hän ei ehtinyt tekemään ponnistuksiaan kunnolla ja kallistui etukenoon.
– Ongelma syntyi, kun siirryttiin tartanilta mondolle ja juoksu kulki niin hyvin, etten kerennyt tekemään ponnistuksia. Nyt tietysti takana voisi olla jo kaksi kisaa täydellä vauhdilla ja kokemukset niistä, Mäkelä selvitti.
"Tämä on minun kelini!"
Muutama viikko sitten Mäkelä hyppäsi Orimattilassa sentin päähän ulkoratojen ennätyksestään tuloksella 14,30. Mäkelän mukaan hyppy lähti 14 senttiä mittauskohdan takaa, joten kohdilleen osuneella ponnistuksella se olisi riittänyt Suomen ennätykseen. Viimeistään tuo hyppy toi Mäkelälle varmuuden siitä, että perussuoritus riittää Suomen ennätykseen.
Väsymyksen lisäksi hänen jalkojaan painaa myös polvikipu.
– Vähän siihen sattuu. Se on vanha vaiva, enkä ole ehtinyt palautua, tämä tiedettiin jo etukäteen tämän kauden vaikeimmaksi jaksoksi, Mäkelä sanoi.
Loppukilpailuun Mäkelä toivoo samanlaista hellettä kuin lauantaina.
– Tämä on ihanaa. Tämä on minun kelini!