Sisäpalloilusarjoilla riittää pähkäiltävää uuden kauden kynnyksellä, jos koronan toinen aalto iskee kunnolla

Yleisöttä pelaaminen ei innosta sen paremmin salibandy- lentopallo- kuin korispiireissäkään. Korisliigassa huolena on myös koronan mahdollinen leviäminen kontaktilajissa. Arkistokuva. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Tuomas Reinikainen / STT

Koronavirus lisää kierroksia Suomessa, mutta samalla eri sisäpalloilusarjojen kaudet painavat päälle. Ensimmäisenä isoista sisälajeista on määrä käynnistyä salibandyn F-liiga, jonka ensimmäiset ottelut ovat ohjelmassa jo kuukauden päästä 19.–20. syyskuuta.

– Viranomaisohjeet määräävät lopulta, miten voimme pelata. Hallien osalta tilanne on haastava, sillä eri katsomolohkoille pitäisi olla omat sisäänkäynnit ja wc-tilat, Salibandyliiton kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen havainnollistaa.

F-liigassa kausi alkaa ajoissa, sillä joulukuussa pelataan Suomessa miesten MM-kisat – jos ne pystytään järjestämään. F-liigassa, Korisliigassa ja lentopallon Mestaruusliigassa ollaan joka tapauksessa varauduttu rukkaamaan sarjaohjelmia, jos kauteen tulisi keskeytys koronan vuoksi.

– MM-kisat tarkoittavat kuukauden taukoa liigapeleistä marras-joulukuussa. Varasuunnitelmana on pelata liigaa toukokuussa, Vehniäinen kertoo.

Lentopallossa liigakausi alkaa 1. lokakuuta ja miesten Korisliiga 14. lokakuuta.

– Sarjaohjelmaan koskeminen pitää tehdä niin, että se vahingoittaa seuroja mahdollisimman vähän. Pitää toimia niin, että kun koronatilanne joskus normalisoituu, meillä on vielä silloin elinvoimaisia seuroja jäljellä, Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm alleviivaa.

"Striimaukset eivät pelasta taloutta"

Lentopallon, salibandyn ja koripallon pääsarjoissa seurat saavat merkittävästi tuloja lipunmyynnistä sekä ottelutapahtumien oheismyynnistä. Tämän takia sarjat eivät ole innoissaan pelaamisesta ilman yleisöä.

– Tyhjille katsomoille pelaaminen on kohtuullisen kuolleena syntynyt ajatus lentopallon Mestaruusliigaan, Lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo Siika-aho kiteyttää.

– Meillä ei ole todellakaan sellaisia tv-sopimuksia kuin jääkiekossa. Striimaukset eivät pelasta seurojen taloutta, Vehniäinen komppaa.

Hygienia näyttelee isoa roolia ensi kauden otteluissa, jotta ne pystytään viemään läpi turvallisesti sekä katsojien että pelaajien kannalta.

– Koris on kontaktilaji. Jos jollain pelaajalla on koronavirus, on se aika äkkiä myös muilla pelaajilla kentällä. Meidän on pystyttävä minimoimaan ne tilanteet, että sairaita joukkueen jäseniä pääsisi ottelutapahtumiin. Myös mediatilaisuudet ja tv-haastattelut on mietittävä eri tavalla kuin aiemmin, Westerholm painottaa.

Eli ne ajat ovat ohi, kun pelaajat käyvät voitettujen otteluiden jälkeen heittämässä ylävitosia fanien kanssa?

– Nähdäkseni läpyjä ei heitellä niin kauan kuin tämä tilanne on päällä. Ylimääräisiä kontakteita pitää välttää ja tuollaisista asioista ne on helppo aloittaa, Westerholm sanoo.

Budjetit pienevät Korisliigassa

Koronaviruksen ensimmäinen vaihe ei kurittanut suomalaisseuroja niin pahasti kuin alun perin pelättiin. Ensi kaudella niin salibandyn, koripallon kuin lentopallonkin pääsarjoissa pelaavat ne joukkueet, joiden oli tarkoituskin.

– Budjetit ovat ensi kaudella selvästi pienempiä. Leikkauksia ja tehostamistoimia on tehtävä joka paikasta, vaikka seurat toimivat jo tällä hetkellä kautta linjan äärettömän kustannustehokkaasti Korisliigassa, Westerholm kiittelee.

– Kun katselee seurojen pelaajalistoja, on tulossa urheilullisesti hyvätasoinen kausi, Siika-aho vakuuttaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut