Urheilu muodostaa yllättävänkin suuren osan EU-maiden taloudesta – suomalainen Heidi Pekkola seuraa alan etua Brysselissä

Heidi Pekkolan mukaan urheilun ja liikunnan taloudellinen arvo on yllättävänkin suuri, ja korona iskee alaan monella tavalla. Heta Hassinen / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Koronapandemia on lävistänyt urheilualan läpikotaisin, ja se näkyy myös Brysselin hallintokortteleissa, joissa suomalainen Heidi Pekkola edistää urheilun ja liikunnan asiaa varajohtajana Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimistossa.

Pandemian vuoksi Pekkola on toki työskennellyt viime kuukaudet kotoa käsin. Työssään hän pitää esillä muun muassa sitä, miten EU:n tulisi tukea urheilualaa pandemiasta selviämiseen.

Urheilusektorin osuus EU-maiden bruttokansantuotteesta on EU-komission mukaan yli kaksi prosenttia.

Komissio julkaisi myös hiljattain arvion , jonka mukaan pandemian seurauksena urheilun tuottama osuus bruttokansantuotteeseen laskee tänä vuonna ainakin 10 prosenttia lähes kaikissa jäsenmaissa sillä oletuksella, että käytössä on ollut tiukkoja rajoitustoimia.

– Urheilun ja liikunnan taloudellinen arvo on yllättävänkin suuri, ja korona iskee alaan monella tavalla, Pekkola sanoo.

Koronapandemian vuoksi arvokisoja on peruttu tai lykätty, monet seurat ovat joutuneet keskeyttämään harjoitustoimintansa ja toisaalta taas yksittäisillä urheilijoilla treenisuunnitelmat ovat voineet mennä täysin uusiksi tai tulot romahtaneet.

– Valitettavasti monet taloudelliset seuraukset tulevat näkymään koko laajuudessaan vasta ensi vuonna. Tarkkoja vaikutuksia ei pysty kukaan tässä vaiheessa arvioimaan, koska vielä ei ole tiedossa, kuinka kauan koronan vuoksi tehdyt poikkeusjärjestelyt jatkuvat.

Pekkolan mukaan on tärkeää, ettei pandemia johtaisi seura- ja osallistumismaksujen kohtuuttomaan kasvuun tai seurojen toiminnan hankaloitumiseen jollain muulla tapaa.

Ruohonjuuritason toiminnan näivettymisestä kärsisi koko urheiluala. Eurooppalaista urheilumallia voi kuvata pyramidimallina, jossa ammattimainen urheilu rakentuu laajan, yleishyödyllisen seuratoiminnan varaan.

Pekkola näkee ylipäätään matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet erittäin tärkeiksi.

– Varmasti monet ovat huomanneet nyt viimeistään koronan aikana, miten tärkeää liikkuminen on paitsi fyysiselle, mutta myös henkiselle jaksamiselle tässä tilanteessa.

EU:n kilpailu- ja ympäristösäännöt koskevat urheiluakin

Brysselissä yhdeksän vuotta viettänyt Pekkola on taustaltaan valtiotieteilijä. Hän kertoo olevansa iloinen, että on pystynyt yhdistämään intohimonkohteensa urheilun asiantuntijauran tehtäviinsä. Vapaa-ajallaan Pekkola on pelannut ultimatea eli liitokiekkoilua.

Ennen Euroopan olympiakomiteoita hän toimi eurooppalaisten urheilujärjestöjen Engson liikuntapoliittisena johtajana.

Nimestään huolimatta Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimisto seuraa EU-päätöksentekoa myös yleisemmin järjestäytyneen urheilun liitoille ja järjestöille. Sen kumppaneita ovat monet kansainväliset järjestöt kuten Kansainvälinen olympiakomitea, Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ja eurooppalaisista lajiliitoista muun muassa koripallon FIBA Europe. Mukana on myös 15 kansallista olympiakomiteaa, Suomen olympiakomitea mukaan lukien.

Pekkolan työtä on EU:n urheiluun liittyvän päätöksenteon seuraaminen ja siihen vaikuttaminen. EU:n rooli urheilu- ja liikunta-asioissa on pitkälti tukea ja täydentää jäsenmaiden toimia. Unioni muun muassa edistää liikunnan lisäämistä, ja yhteistyötä tehdään myös anti-doping-työssä.

Toisaalta urheiluun vaikuttaa liikuntapolitiikan lisäksi moni muukin politiikan ala, joissa EU:lla taas on enemmän toimivaltaa.

Pekkola mainitsee EU:n kilpailulainsäädännön, joka toisinaan aiheuttaa pulmia lajiliittojen asemalle päättää oman lajinsa asioista.

– Yhtenä esimerkkinä tästä on muun muassa ollut koripallon maajoukkuekarsintojen aikataulutuksesta päättäminen, sillä Euroliigan samanaikainen pyöriminen on vaikuttanut maajoukkueiden vahvuuksiin kohtuuttomalla tavalla. Asia on tuotu myös Euroopan komission pöydälle nimenomaan EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisen näkökulmasta, Pekkola kertoo.

Rahaa ympäristötoimiin ja tasa-arvotyöhön

Tulevalla rahoituskaudellaan EU suuntaa entistä enemmän varoja ilmasto- ja ympäristötoimiin. Pekkola kannustaa urheilualan toimijoita tarttumaan mahdollisuuksiin, joita tämä muutos on tuomassa.

– Voisin nähdä, että EU:n rahoitusohjelmista avautuisi mahdollisuuksia esimerkiksi liikuntapaikkojen energiatehokkuuden parantamiseen tai ekologisen jalanjäljen pienentämiseen, Pekkola pohtii.

Opiskelijavaihdoista tuttuun EU:n Erasmukseen kuuluu urheiluohjelma, jonka kautta rahoitetaan liikunta- ja urheiluhankkeita esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen ja terveysliikuntaan.

Pekkola näkee, että EU:lla on paljon mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi urheilun tasa-arvoa tukemalla mentorointia siihen, että yhä useampi nainen etenisi vaikka valmentajaksi ja urheilun päätöksentekopaikoille.

– Suomi on ollut aktiivinen jo vuosia urheilun tasa-arvoasioiden edistämisessä ja tämä vaikuttamistyö jatkuu uudessa EU:n korkean tason työryhmässä, johon nimettiin myös suomalainen, Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä. Tämä on hieno tunnustus Suomen pitkäjänteiselle vaikuttamiselle.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut