Saksalaismediat paljastivat, miten jalkapalloilun Superliigaa ajetaan yhä kulisseissa

Roomassa graffitissa Juventuksen puheenjohtaja Andrea Agnelli puhkoo jalkapalloa. Juventus oli yksi Superliigaa puuhanneita seuroja. AFP / LEHTIKUVA

Raiko Häyrinen / STT

Keväällä paljastumisensa jälkeen nopeasti romahtanutta jalkapalloilun Superliigaa ajetaan yhä eteenpäin kulisseissa. Saksalaislehdet Wirtschaftswoche ja Frankfurter Allgemeine Zeitung uutisoivat saaneensa haltuunsa Superliigan uuden konseptimuistion, jonka avulla eurooppalaiset suurseurat pyrkivät hyökkäämään Euroopan jalkapalloliiton Uefan asemaa vastaan.

Jo elokuussa saksalaislehti Der Spiegel paljasti, että Real Madrid, FC Barcelona ja Juventus tukevat edelleen Superliigahanketta ja kaavailevat sitä vaihtoehdoksi Mestarien liigalle. Der Spiegel kertoi tuolloin, että joukkueet ovat palkanneet konsulttiyhtiö Flintin lobbaamaan asiaa poliitikkojen, journalistien ja jalkapalloseurojen joukossa.

Uusi strategia pyrkii etenemään kahdella rintamalla. Superliigasta on tarkoitus tehdä avoin sarja, jossa ei olisi pysyviä jäsenjoukkueita. Hyökkäyksen toinen kärki kohdistuu Uefan asemaan Euroopan unionin tuomioistuimen kautta. Superliigan tavoite on murtaa Uefan valta-asema eurooppalaisen jalkapalloilun kansainvälisten kilpailujen järjestäjänä ja säätelijänä. Saksalaismedioiden mukaan EU-tuomioistuimen ratkaisua asiassa odotetaan ensi kesänä.

Kahdentoista eurooppalaisen jalkapallojoukkueen Superliigahanke tuli julki huhtikuussa, mutta kaatui parissa päivässä, kun useat joukkueet vetäytyivät hankkeesta fanien, poliitikkojen ja jalkapalloliittojen äänekkäiden vastalauseiden takia.

"Yrittivät tappaa jalkapalloilun"

Superliigaa ajavien joukkueiden motiivi jäi silti edelleen kytemään. Suurseurat vaativat eurooppalaisen jalkapalloilun talousjärjestelmän uudistamista ja Uefan monopoliaseman murtamista. Superliigaa ajavat joukkueet kannattavat seurakohtaista palkkakattoa, joka on tuttu amerikkalaisista urheiluliigoista ja jonka olisi tarkoitus pysäyttää jalkapallopalkkojen ja siirtomaksujen nousu. Der Spiegel kysyi 11. syyskuuta ilmestyneessä printtilehdessään Uefan puheenjohtajalta Aleksander Ceferiniltä, kannattaako hänkin palkkakattoa.

– Sinänsä kyllä. Mutta meidän täytyy katsoa, salliiko EU sellaisen, Ceferin vastasi.

Ceferin sanoi kannattavansa myös toista amerikkalaisesta urheilusta tuttua mallia eli luksusveroa, joka on rangaistus palkkakaton ylittämisestä.

– Veron pitäisi olla todella, todella korkea. Jos sääntö on, että seura saa käyttää 300 miljoonaa euroa ja käyttääkin 500 miljoonaa, sen pitäisi ehkä joutua maksamaan 200 miljoonaa euroa muille seuroille. Säännöstä pitää tulla pitävä. Mitään ei ole vielä päätetty, Ceferin sanoi ja sanoi toivovansa ratkaisua luksusverosta kuluvan kauden loppuun mennessä.

Der Spiegel kysyi myös Ceferiniltä, jäisikö Mestarien liiga eloon, jos Superliiga syntyy.

– Vaikka kaksitoista joukkuetta lähtisi Mestarien liigasta, kilpailu jatkuisi. Siitä tulisi tietysti pienempi ja rahaa olisi jaossa vähemmän. Mutta mikä on näiden Superliigan joukkueiden ongelma? He saisivat samat tulot, jotka me tarjoamme – sillä erolla, että me jaamme rahan kaikille. Uefa palauttaa 93,5 prosenttia tuloista takaisin, ja mikä tahansa muu agentti ottaisi vähintään kymmenen prosenttia. Nämä tyypit yrittivät tappaa jalkapalloilun, Ceferin sivalsi.

Kommentoi

Mainos: Keski-Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut