Suomalainen cheerleading järkytti lajin maailmanjärjestystä neljä vuotta sitten, kun naisten cheermaajoukkue voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa lajia aina hallinneiden yhdysvaltalaisten nenän edestä. Sittemmin suomalaisten valtakausi on venynyt jo kolmeen MM-kultaan, ja neljäs on tavoitteena ensi viikolla lajin MM-kisamekassa Orlandossa.
Naisten cheermaajoukkueen toinen kapteeni Emmi Reenkola sanoi, että lajin arvostus on Suomessa noussut selvästi.
– Jos kertoo ihmisille, että kilpailee cheerleadingissa, sitä ei enää ihmetellä, Reenkola sanoi Cheerleadingliiton tiedotustilaisuudessa Helsingissä ennen joukkueen lähtöä kohti Floridassa järjestettäviä MM-kisoja.
Cheerleading on mukana Olympiakomitean huippu-urheiluohjelmassa, mutta yksilötasolla lajin urheilijoiden arki on kaukana täysipainoisesta huippu-urheilijan elämästä. Cheerleadingin urheilijat ovat ajankäytöllisesti puolipäiväisiä urheilijoita, mutta taloudellisesti kuin harrastajia. Vaikka he käyttävät lajiin lähes 20 viikkotuntia, eläminen pitää kustantaa työnteolla tai opintotuella.
Reenkola toivoo askelia eteenpäin.
– Meille on tärkeää, että saamme näkyvyyttä menestyksen takia, mutta myös näkyvyyttä naisvaltaiselle lajille ja naisurheilulle, jotta tätä voidaan tehdä tasaveroisesti muihin lajeihin verrattuna, sanoi Reenkola, joka on kisannut Suomen kaikissa MM-kultajoukkueissa.
Korona toi lisästressiä
Naisten cheermaajoukkue pääsee MM-kilpailuissa ensi kertaa yleisön eteen sitten kevään 2019 maailmanmestaruuskisojen. Koronaviruspandemian takia vuoden 2020 kisat peruuntuivat, ja vuoden 2021 maailmanmestaruudet ratkesivat lopulta viime syksynä virtuaalikilpailussa.
– Nyt on kahdet MM-kisat vajaan vuoden sisällä. On ollut haastavaa, mutta toisaalta on ihan parasta, kun pääsemme paikan päälle Orlandoon, Reenkola kertoi.
Joukkue joutui jättämään peruskuntokauden väliin, kun se jatkoi syksyllä suoraan uuden MM-kisaohjelman pariin. Vaikka jokainen karsi pääsystä maajoukkueeseen, vaihtuvuus joukkueessa oli pientä.
– Urheilemisesta ei ole ollut stressiä, vaan enemmän huolta on ollut koronatilanteesta, kertoivat naisten cheer-maajoukkueen valmentajat Ina Tiittula ja Maria Wahlroos.
Sairastumisiakin on mahtunut matkalle, mutta joukkueelle on ylpeydenaihe, että leirityksissä korona ei ole levinnyt. Myös opintojen ja töiden parissa urheilijat ovat tehneet uhrauksia pysyäkseen terveinä.
– MM-kisoihin yleisön eteen pääseminen on palkinto työstä, jota olemme tehneet. Kun se esiintyminen on puuttunut pari vuotta, se on harmittanut tosi paljon, Reenkola sanoi.
Pyramidit Suomen vahvuus
Suomalaiset kilpailevat MM-kisojen aikuisten sarjoissa myös cheersekajoukkueella ja cheertanssisarjassa. Kummatkin maajoukkueet voittivat viime syksyn MM-virtuaalikisassa mitalin: pronssin ja hopean.
Cheersekamaajoukkueeseen kuuluu 28 urheilijaa kuudesta seurasta. Joukkueen kapteeneista Natalia Bartholdi on Orlandon konkari, sillä hän kisaa MM-areenalla jo kahdeksatta kertaa, mutta Eerik Joensuulle MM-kisat ovat ensimmäiset. Kumpikin uskoo, että pyramidit ovat Suomen joukkueen vahvuus.
– Me suomalaiset osaamme kasata paljon ihmisiä päällekkäin, Bartholdi naurahti.
Kovin vastus tulee Yhdysvalloista ja Kanadasta. Eurooppalaisjoukkueista suomalaisia haastaa lähinnä Norja.
Cheertanssin koreografia omin voimin
Cheertanssimaajoukkue kilpailee ensi kertaa itse tehdyllä koreografialla, eikä käytä ulkomailta ostettua ohjelmaa. Joukkueen kapteenien Viivi Kettulan ja Lyyra Simpuran mukaan omatekoinen ohjelma on ollut helpompi sovittaa joukkueen taitotasoon. Kyse on ryhmätyöstä parhaimmillaan, sillä tanssijat ovat voineet ehdottaa ohjelmaan erilaisia elementtejä.
– Olemme tehneet muutoksia ohjelmaan joka leirillä, Simpura sanoi.
Kettulan mukaan jokaisen urheilijan on pitänyt työstää leirien välillä omaa osuuttaan, jotta leirit on voitu käyttää yhteiseen tekemiseen ja kokonaisuuden edistämiseen.
Cheertanssia voi hyvin verrata muodostelmaluisteluun, sillä joukkueen esityksessä korostuvat yhtenäisyys ja yhdenaikaisuus.
Seurat pyrkivät takaisin kasvu-uralle
Naisten cheermaajoukkueen valmentaja Ina Tiittula korostaa vahvaa seuratyötä maajoukkueen menestyksen perustana. Lajin seuroista iso osa on pääkaupunkiseudulta, mutta Orlandon MM-kisojen suomalaisjoukkueisiin on valikoitunut urheilijoita ympäri maan, Rovaniemeä myöten.
Cheerleadingliiton puheenjohtajan Riikka Taivassalon mukaan koronaviruspandemia karsinut lajista merkittävästi harrastajia, mutta syksyyn on isot toiveet.
– Syksyllä aloitetaan toivottavasti uusi kausi normaalitilanteesta, jotta pääsemme takaisin kasvu-uralle, Taivassalo sanoi.
Orlandon MM-areenalla Suomi kilpailee aikuisten sarjassa maajoukkueilla. 15–18-vuotiaiden juniorisarjoissa mukana ovat seurajoukkueet tai eri seurojen yhdistelmäjoukkueet, jotka karsivat joulukuussa MM-edustuksesta.