Suomen alle 17-vuotiaat tytöt kolmesti jalkapallon arvokisoihin luotsannut Marko Saloranta on kiinnostunut Helmarien päävalmentajan tehtävästä

Suomen naisten jalkapallo elää mielenkiintoisia aikoja. Kesän EM-kisojen ohella liiton johto joutuu tekemään ratkaisuja tulevien vuosien valmentajista. Esimerkiksi naisten maajoukkueen Helmarien päävalmentajan Anna Signeulin sopimus päättyy vuoden lopussa.

Palloliiton johdon suunnalta ei ole toistaiseksi tihkunut tietoja seuraavien vuosien valmentajasuunnitelmista. Signeul ei ole ainoa, jonka sopimus päättyy. Suomen alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen kahdesti EM- ja kerran MM-kisoihin vieneen Marko Salorannan, 50, pesti on myös katkolla.

Saloranta kertoo olevansa kiinnostunut Helmarien päävalmentajuudesta.

– Totta kai olen kiinnostunut. Se on kunniatehtävä, miehissä tai naisissa. Täytyy olla hyvä syy, miksi ei (kiinnostaisi), Saloranta sanoo STT:lle ja lisää:

– Tiedostan, että on se kuka tahansa, se ei ole millään tavalla helppoa. Arvokisoihin meneminen tulee olemaan todella hankalaa, Saloranta sanoo.

Miksi, palataan siihen tuonnempana.

Salorantaa on spekuloitu naisten päävalmentajaksi mediassa jo aiemmin, esimerkiksi vuoden 2009 EM-kotikisojen jälkeen. Tuolloin Michael Käldin seuraajaksi valittiin Andrée Jeglertz, jonka pestin päätyttyä Saloranta toimi Helmarien väliaikaisena päävalmentajana kuuden ottelun ajan ennen Signeulin aloitusta.

Iso muutos edessä

Saloranta on parhaillaan Bosnia-Hertsegovinassa Mostarin kaupungissa, jossa hän luotsaa alle 17-vuotiaiden tyttöjä EM-lopputurnauksessa. Hän on aiemmin luotsannut vuonna 2001 syntyneet tytöt EM- ja MM-kisoihin. Saloranta on nähnyt aitiopaikalta tulevien vuosien trendit ja pelaajamassat, joita naisten maajoukkuetasolla nähdään.

Suomessa Signeulin seuraajalle, kuka se sitten onkaan, on luvassa iso savotta. Nykyrungon pelaajista useampi alkaa olla vääjäämättä tilanteessa, jossa on aika laittaa pelikengät naulaan.

– Tulee olemaan tosi vaikeaa tehdä tulosta, koska niin paljon tulee muutoksia väkisin. Meillä tulee hankala vaihdos. Se voi aiheuttaa jo kisojen aikana ongelmia, kun joudutaan tekemään vaihtoja.

Saloranta viittaa siihen, ettei Signeulin aikana ole juuri kokeiluja tehty, ja vaihtopenkiltä sisään tulevilta pelaajilta puuttuu kunnon kokemus kansainvälisestä vauhdista. Saloranta huomauttaa, että miesten puolella asia on hoidettu toisin.

– "Rive" (Markku Kanerva) on tehnyt hienosti, kun on nostanut uusia pelaajia mukaan, jolloin ei ole ollut shokki, kun kokeneita pelaajia jää pois. Uudet pelaajat eivät ole olleet vain vähän leireillä mukana, vaan pelanneet joukkueessa.

Uruguayn MM-kävijät muodostavat seuraavan rungon

Saloranta visioi jo tulevaa, ketkä voisivat olla seuraavia Helmarien pelaajia. Hän mainitsee 2018 EM-Liettuassa ja MM-Uruguayssa mukana olleista 2001 syntyneistä pelaajista neljä nimeä: Emmi ja Oona Sirén, Joanna Tynnilä ja Dana Leskinen.

– Pitää näkyä selkeä intohimo, ja noissa neljässä se näkyy.

Nelikon lisäksi Liettuan ja Uruguayn kisakävijöistä Helmareissa ovat jo käyneet haistelemassa Vilma Koivisto, Anna Koivunen ja Katariina Kosola, mutta ainoastaan Koivisto on käynyt kentällä vaihtopelaajana. Saloranta myöntää, että seitsemän pelaajaa yhdestä ikäluokasta on liian paljon, mutta samalla tavalla Helmareissa on menty viime aikoina sykleissä.

Aikuisten EM-kisojen 2013 runko muodostui alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2006 olleista pelaajista. Nykyinen runko koostuu osasta näistä pelaajista sekä 2014 Kanadassa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa olleista pelaajista.

– Voi pohtia, olivatko ne ikäluokat niin hyviä vai antoivatko arvokisat heille mahdollisuuden nähdä, mitä se on huipulla? Sanon suoraan, että 2001 syntyneet on paras ikäluokka, joka meillä on ollut. Toivon, että äkkiä tulee seuraava yhtä hyvä ikäluokka.

Saloranta sanoo, että 2004 syntyneet on hyvä ikäluokka, mutta hänen mielestään siellä pitäisi olla vielä enemmän hyviä pelaajia.

Kisapaikka oli lähellä alle 19-vuotiaissa

Suomen alle 19-vuotiaiden maajoukkue oli tänä keväänä lähellä päästä EM-kisoihin. Suomi pakotti jatkokarsinnassa Saksan rangaistuspotkukilpailuun, jossa Saksa oli parempi.

– 2004 syntyneet aloittavat ensi syksynä karsinnat alle 19-vuotiaiden kisoihin, ja minusta se on parempi ikäluokka kuin 2003 syntyneet. Joukkueessa oli jo nyt aika paljon 2004 syntyneitä. Näen sen ikäluokan potentiaalisena.

Saloranta pitää myös 2006 syntyneiden tyttöjen ikäluokkaa potentiaalisena – potentiaalisempana kuin nyt Bosniassa EM-kisoissa olevaa 2005 syntyneiden ikäluokkaa.

Saloranta valmentaa alle 17-vuotiaita nyt kolmatta kertaa lopputurnauksessa. Tällä kertaa MM-kisapaikkaa ei ole luvassa, sillä jatkopaikka on karannut jo ennen viimeistä alkulohko-ottelua Norjaa vastaan.

– Meillä on ollut kaksi huippujoukkuetta vastassa. Ranskaa vastaan olisi pitänyt kaivaa enemmän. Espanjaa vastaan eivät vain rahkeet riittäneet.

Suomelta puuttui tietynlaisia pelaajia

Miksi rahkeet eivät riittäneet Espanjaa vastaan? Siihen Salorannalla on selkeä näkemys.

– Kun verrataan tätä joukkuetta Suomen 2001 syntyneiden ikäluokkaan, niiden välillä on todella iso ero, kun verrataan pelaajien jalkapallo-osaamista, fysiikkaa ja terveystilannetta. Meillä on tässä ikäluokassa liian vähän sellaisia pelaajia, jotka Espanjaa tai Ranskaa vastaan pystyisivät määräämään pelin tempoa.

Saloranta sanoo, että 2001 syntyneiden ikäluokassa sellaisia oli useampia.

– Se tuottaa näissä turnauksissa ison eron. Kun ollaan vielä fyysisesti vähän perässä, joudutaan puolustamaan todella paljon, ja on vain kaksi välipäivää.

Palautuminen on tärkeä asia, ja Salorannalla on iso huoli siitä, että Helmareille käy kesän EM-kisoissa kuin alle 17-vuotiaille nyt Bosniassa.

– Tässä on vähän samaa, mitä pelkään käyvän kesällä EM-kisoissa. On kova lohko, ja sitten kentälle joutuu menemään pelaajilta, jotka eivät ole pelanneet oikeastaan missään maaotteluissa. Siitä tulee ongelma, koska pallolliset hetket ovat niin lyhkäisiä. Se tulee olemaan haaste.

Kolme otti askelia eteenpäin

Ketkä pelaajat ovat pystyneet ottamaan askeleita eteenpäin Norja-otteluun päättyvässä turnauksessa? Saloranta nostaa esiin maalivahti Ellan Arpiaisen sekä kenttäpelaajista Milja Kivirannan ja Julia Schalinin.

2006 syntynyt Kiviranta on poikkeuksellinen tapaus, sillä hän asuu Kotkassa ja harjoittelee KTP:n B-poikien kanssa. Hän käy Helsingissä pelaamassa HJK:n B-tyttöjen joukkueessa. Saloranta uskoo Kivirannan pelaamisen naisten maajoukkueessa muutaman vuoden päästä.

– Hän on loistava pelaaja, muita vuotta nuorempi ja pystyi Espanjaa vastaan ottamaan pallon ja pitämään sitä. Hän puolustaa hyvin, haluaisin hänet kymppipaikalle, mutta olemme joutuneet käyttämään keskikentän pohjalla.

Schalin ei suurempia esittelyjä kaipaa, sillä kahden lajin huippu-urheilija on ollut paljon esillä myös jääkiekkotaustansa vuoksi.

– Hän ei ihan helposti menetä palloa ja pystyy rytmittämään peliä.

Arpiainen puolestaan on erikoinen tapaus, sillä hän tuli vasta jatkokarsintavaiheessa mukaan ilman yhtäkään maaottelua.

Mitä seuraavaksi?

Turnauksen jälkeen tapahtuvat asiat huolettavat Salorantaa enemmän tai ehkä ennemmin se, jos mitään ei tapahdu.

– Meillä on sellaiset haasteet, mitkä ovat seuraavat askeleet? On ollut hienoja keskusteluja joidenkin pelaajien kanssa, kun he miettivät omaa arkeaan. He ovat huomanneet omissa peleissä, että pääsevät niissä liian helpolla. Se on inhimillistä.

Saloranta sanoo, että Suomi pystyy haastamaan isoja maita yksittäisissä peleissä, mutta nykyinen pelaajamassa ei riitä haastamiseen jatkuvasti.

– Hyvä esimerkki oli alle 19-vuotiaiden joukkue, joka pelasi Saksaa vastaan. Kun absoluuttisesti katsoi, kuka Suomen pelaaja mahtuisi Saksan joukkueeseen? Ehkä Oona Sevenius siinä ottelussa. Ei ketään muuta, ja se on meidän haaste.

Salorantaa huolettaa erityisesti se, että useat pelaajat ovat viime aikoina kärsineet loukkaantumisista. Hän sanoi, ettei ole nyt EM-kisoissa olevan joukkueen kohdalla nähnyt vastaavaa. Saloranta ei muista nähneensä yhtä monen pelaajan pelanneen teipattuna.

– Olen todella huolestunut, koska on vaikeaa tulla huippupelaajaksi aikuisena, jos pelaajilla on näin paljon vammoja.

Saloranta lisää, ettei puhu vain Bosniassa pelaavasta ikäluokasta, vaan isommasta ryhmästä ja sanoo olevansa huolestunut.

– Pelaajan arki pitää olla vielä parempaa. Meillä on kuitenkin vähemmän massaa kuin isoilla jalkapallomailla. Meille ei riitä, että ollaan yhtä hyviä kuin isot maat. Meidän on tehtävä asiat paremmin. Meillä pitäisi olla vielä paremmat keinot auttaa pelaajia.

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut